torstai 2. heinäkuuta 2020

Kukkafocaccia

Kun näin ensimmäisen kerran kuvan kukkafocacciasta joskus puoli vuotta sitten, olin heti myyty. Tuo on minulle. Tuolta pohjalta haluan itsekin taiteilla! Kauan meni ajatuksesta toteutukseen, mutta on tärkeää valita oikea aika ja innoituksen hetki. Ja niin laitoin sitten kesän sateisena ja tuulisena päivänä jauhot pöllyämään.

Kukkafocaccian koristelussa saa vapaasti käyttää mielikuvitustaan ja taitojaan. Voi myös ottaa lapsen mukaan, sillä askarteluahan pinnan päällystäminen on. Se on keskittymistä vaativaa ja ihanaa, aivan kuten kukkien asettelu maljakkoon. Pidän puuhasta, mutta varmaan joku toinen ei lainkaan.

Myös focaccian maku jakaa näköjään mielipiteet. Väitetään focacciaa jopa kuivaksi, mutta omat focacciani eivät ole koskaan olleet kuivia. Ne ovat kuohkeita, meheviä ja maukkaita. Pidän italialaisesta ruuasta, ja focaccia vie lumoavaan Liguriaan. Leivän alkuperäksi on myös esitetty etruskeja ja Kreikkaa, mutta kukapa tietää. Nykyään focaccia liitetään Liguriaan ja Italiaan.
Olen leiponut focacciaa lukemattomat kerrat. Useimmiten olen maustanut pinnan rosmariinilla, valkosipulilla ja laadukkaalla oliiviöljyllä. Yksi suosikeistani on sienifocaccia, jonka ohje löytyy blogistani 21.4.2016 https://rouvakasvis.blogspot.com/2016/04/sieni-focaccia-leipa-italialaisittain.html. Perunafriikkinä pidän myös perunafocacciasta. Painelen tossumaisen leivän pintaan ohuita perunaviipaleita, jälleen valkosipulia ja rosmariinia sekä hyvää oliiviöljyä. Se maistuu kylmänä kautena!

Focaccia on litteä leipä ja se päällystetään, mutta toisin kuin pizza. Focaccia voi olla pieni ateria, kuten minun perunaversioni, tai se on pääruuan lisäke.

Päästä taiteilija sisältäsi valloilleen ja askartele oma kukkaketosi focacciataikinan pintaan. Ole hyvä, tässä nuotit!

Rouva Kasviksen kukkafocaccia

4 dl vettä

1 ps (11 g) kuivahiivaa

1 tl suolaa

½ tl sokeria

noin 7 - 8 dl vehnäjauhoja

½ dl laadukasta oliiviöljyä

Pinnalle

laadukasta oliiviöljyä, (sormi)suolaa

erilaisia kasviksia ja yrttejä:

esim. kirsikkatomaatteja, punasipulia,
paprikaa, valkosipulia,
ruohosipulia,
rosmariinia, tilliä,
lehtipersiljaa,
unikon- ja auringonkukansiemeniä

Kuumenna vesi noin 42-asteiseksi. Yhdistä kuivahiiva, suola ja sokeri pieneen määrään jauhoja ja sekoita veteen.
Lisää jauhoja vähin erin koko ajan esim. puuhaarukalla sekoittaen niin, että saat löysän taikinan. Sekoita taikinaan öljy. Taikinaa ei siis vaivata, koska taikinan tulee olla pehmeää ja paistetun leivonnaisen kuohkeaa ja mehevää.
Siirrä kulho vedottomaan, lämpimään paikkaan, peitä ja anna taikinan kohota ainakin ½ tuntia.
Käsittele pintaan valitsemasi kasvikset ja yrtit käyttövalmiiksi.
Kumoa taikina jauhotetulle leivinpaperille pellille ja taputtele pellin kokoiseksi, tasaiseksi levyksi. Peitä liinalla ja anna kohota noin 15 min.
Painele taikinaan lujasti sormin kuoppia. Pinta siis ikään kuin rikotaan, jotta hiivan muodostama hiilidioksidi pääsee poistumaan. Sivele pinta öljyllä ja ripauta hieman suolaa.
Asettele vihannekset, siemenet ja yrtit haluamallasi tavalla taikinan päälle kevyesti niitä painellen niin, että niistä muodostuu kukkaketo.
Paista focacciaa 225-asteisessa uunissa noin 20 min. Tarjoa välittömästi.

Teksti, kuvat ja ohje: Pirjo Toikkanen



2 kommenttia:

  1. Aivan ihana, tuotahan jäi katselemaan! Tuon mallin mukaan voisi tehdä ensi viikonloppuna syysfocaccian: ne viimeiset kasvihuoneen tomaatit, viimeiset liian pienet potut ja metsästä herkkutattia tai suppista ja sopivat yrtit...

    VastaaPoista
  2. Kiitoksia paljon! Totta, nyt syyskaudella focacciaan voi poimia monenlaista kaunista ja maukasta. <3

    VastaaPoista