Kun näin ensimmäisen kerran kuvan kukkafocacciasta joskus
puoli vuotta sitten, olin heti myyty. Tuo on minulle. Tuolta pohjalta haluan
itsekin taiteilla! Kauan meni ajatuksesta toteutukseen, mutta on tärkeää valita
oikea aika ja innoituksen hetki. Ja niin laitoin sitten kesän sateisena ja
tuulisena päivänä jauhot pöllyämään.
Kukkafocaccian koristelussa saa vapaasti käyttää mielikuvitustaan
ja taitojaan. Voi myös ottaa lapsen mukaan, sillä askarteluahan pinnan
päällystäminen on. Se on keskittymistä vaativaa ja ihanaa, aivan kuten kukkien
asettelu maljakkoon. Pidän puuhasta, mutta varmaan joku toinen ei lainkaan.
Myös focaccian maku jakaa näköjään mielipiteet. Väitetään
focacciaa jopa kuivaksi, mutta omat focacciani eivät ole koskaan olleet kuivia.
Ne ovat kuohkeita, meheviä ja maukkaita. Pidän italialaisesta ruuasta, ja
focaccia vie lumoavaan Liguriaan. Leivän alkuperäksi on myös esitetty etruskeja
ja Kreikkaa, mutta kukapa tietää. Nykyään focaccia liitetään Liguriaan ja
Italiaan.
Olen leiponut focacciaa lukemattomat kerrat. Useimmiten olen
maustanut pinnan rosmariinilla, valkosipulilla ja laadukkaalla oliiviöljyllä.
Yksi suosikeistani on sienifocaccia, jonka ohje löytyy blogistani 21.4.2016 https://rouvakasvis.blogspot.com/2016/04/sieni-focaccia-leipa-italialaisittain.html.
Perunafriikkinä pidän myös perunafocacciasta. Painelen tossumaisen leivän pintaan
ohuita perunaviipaleita, jälleen valkosipulia ja rosmariinia sekä hyvää
oliiviöljyä. Se maistuu kylmänä kautena!
Focaccia on litteä leipä ja se päällystetään, mutta toisin
kuin pizza. Focaccia voi olla pieni ateria, kuten minun perunaversioni, tai se
on pääruuan lisäke.
Päästä taiteilija sisältäsi valloilleen ja askartele oma
kukkaketosi focacciataikinan pintaan. Ole hyvä, tässä nuotit!
Rouva Kasviksen kukkafocaccia
4 dl vettä
1 ps (11 g) kuivahiivaa1 tl suolaa
½ tl sokeria
noin 7 - 8 dl vehnäjauhoja
½ dl laadukasta oliiviöljyä
Pinnalle
laadukasta oliiviöljyä, (sormi)suolaa
erilaisia kasviksia ja yrttejä:
esim. kirsikkatomaatteja, punasipulia,
paprikaa, valkosipulia,
ruohosipulia, rosmariinia, tilliä,
lehtipersiljaa, unikon- ja auringonkukansiemeniä
Kuumenna vesi
noin 42-asteiseksi. Yhdistä kuivahiiva, suola ja sokeri pieneen määrään jauhoja ja sekoita
veteen.
Lisää jauhoja
vähin erin koko ajan esim. puuhaarukalla sekoittaen niin, että saat löysän
taikinan. Sekoita taikinaan öljy. Taikinaa ei siis vaivata, koska taikinan tulee
olla pehmeää ja paistetun leivonnaisen kuohkeaa ja mehevää.
Siirrä kulho vedottomaan,
lämpimään paikkaan, peitä ja anna taikinan kohota ainakin ½ tuntia.
Käsittele pintaan
valitsemasi kasvikset ja yrtit käyttövalmiiksi.
Kumoa taikina
jauhotetulle leivinpaperille pellille ja taputtele pellin kokoiseksi,
tasaiseksi levyksi. Peitä liinalla ja anna kohota noin 15 min.
Painele taikinaan
lujasti sormin kuoppia. Pinta siis ikään kuin rikotaan, jotta hiivan muodostama
hiilidioksidi pääsee poistumaan. Sivele pinta öljyllä ja ripauta hieman suolaa.
Asettele vihannekset,
siemenet ja yrtit haluamallasi tavalla taikinan päälle kevyesti niitä painellen
niin, että niistä muodostuu kukkaketo.
Paista focacciaa
225-asteisessa uunissa noin 20 min. Tarjoa välittömästi.
Teksti, kuvat ja ohje: Pirjo Toikkanen
Aivan ihana, tuotahan jäi katselemaan! Tuon mallin mukaan voisi tehdä ensi viikonloppuna syysfocaccian: ne viimeiset kasvihuoneen tomaatit, viimeiset liian pienet potut ja metsästä herkkutattia tai suppista ja sopivat yrtit...
VastaaPoistaKiitoksia paljon! Totta, nyt syyskaudella focacciaan voi poimia monenlaista kaunista ja maukasta. <3
VastaaPoista