torstai 28. heinäkuuta 2016

Helppoa hyvää parsakaalista

Heinäkuu on vaihtumassa elokuuksi, ja kotimainen parsakaali on nyt parhaimmillaan. Oikein ilahduin kaupassa, kun tarjolla oli muhkeita, kiinteitä 400 gramman parsakaaleja, jotka oli pakattu asianmukaisesti, etiketin tekstin mukaan Haukivuoressa. Nämä parsakaalit olivat säilyneet suojakääreissään napakampina ja laadukkaampina kuin saman hevi-osaston irtotavarana, isona kekona tarjolla olleet parsakaalit.

Herkullista parsakaalia paahdoin uunissa yhdessä fetan ja muiden kasvisten kanssa. Kuvan feta ja kasvikset menossa uuniin. (Resepti alempana.)
Sain myös mieltäni ilahduttaneen puhelinsoiton kotimaiselta varsiparsakaalin, broccoliinin, viljelijältä Perniöstä. Kallelan tilan Lauri Niittynen kertoi, että broccoliinisatoa oli tilalla korjattu jo puolentoista viikon ajan. Laadukasta tuotetta oli saatu myyntiin sekä lähialueen myymälöihin että myös valtakunnalliselle kaupanryhmittymälle. Satoa kerrottiin riittävän vielä noin kuukauden ajan.
Kuvan varsiparsakaalit, broccoliinit, olen paahtanut uunissa. Lisänä paistettua kantarelli-purjoseosta.

Kantarelli-purjolisäke
2 rkl voita
noin 200 g kantarelleja
neljännes purjoa
1/2 tl suolaa
mustapippuria myllystä
1/2 dl valkoviiniä tai laimennettua sitruunanmehua
parmesaanijuustoa


Kuumenna paistinpannussa nokare voita, lisää paloitellut sienet ja purjo. Paista, kunnes neste on haihtunut ja sipuli kuullottunut.

Mausta seos ja lisää tilkka valkoviiniä tai laimennettua sitruunanmehua. Kiehauta.

Annostele broccoliinit lautasille ja lisää niille sieni-purjoseosta. Raasta tai vuole pinnalle parmesaania.
Lisätietoa parsakaalista ja broccoliinista on tulossa osoitteeseen www.rouvakasvis.fi / Kasviskoulu. (Parsakaalituotekuva: Teppo Johansson)

Neljä kokeiltua, hyvää ruokaohjetta parsakaalista

Käytin ruokaohjeisiini tavallista kotimaista kauden parsakaalia. Voit halutessasi vaihtaa tämän parsakaalin tilalle varsiparsakaalin, jota itse kutsun mieluiten broccoliiniksi. Sitä ei tosin kaikkialla ole saatavilla. Hoikka parsakaali kypsyy hieman nopeammin kuin tukevampi sisarensa. Vältä molempien kohdalla ylikypsentämistä. Tarkkaile kypsyyttä jo minuutin, parin kuluttua.

Kuvan uunifeta ja paahdetut kasvikset valmiina herkuteltaviksi.

Uunifeta ja paahdetut kasvikset
(kahdelle)
2 rkl hyvää oliiviöljyä
100 gramman pala fetajuustoa
4 – 5 helmitomaattia
3 – 4 parsakaalin nuppua
porkkanaviipaleita
varsisellerin lehtitupsuja
tuoreyrttejä: rosmariinia, sitruunatimjamia, basilikaa, persiljaa, minttua
(ruusu)suolaa
mustapippuria myllystä


Lorauta osa öljystä laakeaan uunivuokaan tai leivinpaperin päälle pellille. Aseta keskelle pala fetaa.
Halkaise huuhdotut tomaatit ja parsakaalin nuput ja lisää ne juuston ympärille.

Lisää muita kasviksia sen mukaan, mitä jääkapistasi löytyy: esimerkiksi porkkanaa viipaloituna ja muutama pieni oksa lehtiselleriä. Lisää myös nämä muiden kasvisten seuraan.
Valuta päälle loppu öljy ja lisää tuoreyrttejä sen mukaan, mitä sinulla on saatavilla. Aineluettelon yrteistä ruoka sai hyvää makua, kun poimin erilaisia yrttien oksia suoraan yrttimaalta.

Ripauta kasviksille kevyesti suolaa ja jauha kaiken ylle kevyesti pippuria myllystä.
Paahda aineksia 200-asteisessa uunissa 15 minuuttia. Tarjoa hyvän leivän, esimerkiksi itse tehdyn pataleivän kanssa. Ks. porkkanaisen pataleivän ohje blogistani.

Vinkki: Voit ripauttaa ainesten sekaan ennen uuniin laittamista valintasi mukaan pähkinöitä, manteleita tai erilaisia siemeniä.


Pähkinäinen parsakaalisalaatti
350 - 400 g parsakaalia
1 dl saksanpähkinöitä
ohuita chilisuikaleita
Kastike
2 dl kermaviiliä tai ranskankermaa
2 rkl sitruunanmehua
1 tl hunajaa
suolaa, mustapippuria


Huuhtele ja paloittele parsakaali. Kypsennä höyrykattilassa 2 minuutin ajan ja jäähdytä heti siivilässä jääkylmässä vedessä. Voit myös tehdä lämpimän salaatin, jolloin parsakaalia ei tarvitse jäähdyttää.
Paahda pähkinät kuumassa paistinpannussa ja murskaa ne.

Yhdistä salaattilautasille parsakaalia ja murskattuja saksanpähkinöitä tai manteleita sekä makusi mukaan ohueksi leikattua, tuoretta chiliä.
Mausta kermaviili tai ranskankerma sitruunalla, hunajalla sekä ripauksella suolaa ja pippuria. Varaa lisäksi lämmintä leipää.



Vadelmainen parsakaalisalaatti
350 - 400 g parsakaalia
1 dl vadelmia
1 dl pistaasipähkinöitä
100 – 200 g fetajuustoa
Kastike
1 dl laadukasta majoneesia (Hellmann’s)
3 rkl murskattuja vadelmia
2 tl valkoviinietikkaa
1 pieni valkoisipulinkynsi
suolaa, pippuria
ripaus (ruoko)sokeria


Huuhtele ja paloittele parsakaali. Kypsennä niukassa, suolalla maustetussa vedessä tai höyrykattilassa pari minuuttia. Jäähdytä heti siivilässä kylmässä, juoksevassa vedessä.
Yhdistä salaatiksi parsakaalia, vadelmia, pistaasipähkinöitä ja kuutioitua fetaa.

Mausta majoneesi raastetulla valkosipulilla ja murskatuilla vadelmilla. Rouhaise mausteeksi suolaa ja pippuria. Pyöristä maku sokerilla.


Uunipaadettua broccolia ja kukkakaalia
Huuhtele ja paloittele parsakaalia ja kukkakaalia leivinpaperin päälle pellille. Käytä myös suojalehdet ja varret.

Pirskota kaalit kauttaaltaan, mutta kevyesti öljyllä. Mausta sieltä täältä tipoittain tabascolla, josta tämä ruoka saa luonteensa. Lisää mausteeksi suolaa suoraan myllystä jauhaen.
Paahda aineksia 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.


Teksti, kuvat ja ohjeet: Pirjo Toikkanen

keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Kaikkein parhaat mustikkapiirakat

Jos et pääse mustikkametsään, metsämustikoita saa toki toreilta ja kaupoistakin. Talvella käytän pakastettuja mustikoita smoothieen, mutta kesällä maistuvat tuoreet mustikat mielestäni parhailta viilin päällä tai mustikkamaitona. Toki käytän mustikoita myös leivontaan ja jälkiruokiin.

Pyöreään piirakkavuokaan leivottu mustikkatorttu on suussa sulavaa herkkua vaniljajäätelön kanssa joko jälkiruokana tai kahvipöydässä. Pullataikinapohjainen puolestaan maistuu heti lämpimänä jääkylmän maidon parina, vähän jäähtyneenä myös kahvin tai teen kanssa.
Pullataikinapohjaisen piirakkaohjeeni salaisuus on se, että pyöräytän mustikkoihin vadelmahilloa ja lisään täytteen alle keksimurusia. Pienen erän vadelmahilloa ehtii keitellä helposti taikinan kohoamisen aikana, kun käyttää hillosokeria. Näin täyte on mehevä, eikä se valu.

Tyystin toisenlaista mustikkapiirakkaa minulla on tapana tehdä piirakkavuokaan. Se on pikemmin mustikkatorttu. Lapseni ovat nimenneet tämän pieninä kuhmupiirakaksi, koska pinnalle tulee somia valkuais-kookospilviä. Tätä leivonnaista on tarjottu meillä monissa perhejuhlissakin. Pohjataikinan olen yleensä maustanut kardemummalla, mutta nyt kokeilin lakritsijauhetta, ja se vaikutti hyvältä idealta.
Pullataikinapohjainen mustikkapiirakka
(pellillinen)

Taikina
3 dl maitoa
25 g tuorehiivaa
¾ tl suolaa
1 dl sokeria
(kananmunaa, voitelusta ylijäävä)
2 tl hienonnettua kardemummaa
noin 8 ½ dl vehnäjauhoja
100 g voita tai rasiamargariinia (ra 60 %)
Vadelmahillo
½ l vadelmia
1 dl hillosokeria
Lisäksi
4 kpl digestive-keksejä (noin 50 g)
1 l mustikoita
Voiteluun
kananmunaa
Varaa pullataikinan aineet huoneenlämpöön. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi. Murenna hiiva maitoon. Lisää suola, sokeri ja osa voiteluun tarvittavasta kananmunasta. Vatkaa ensin munan rakenne rikki ja valuta taikinaan reilu neljännes.

Sekoita joukkoon noin puolet jauhoista. Vatkaa vellimäistä seosta, jolloin siihen muodostuu sitkoa. Lisää jauhoja koko ajan alustaen. Jätä jauhoista desilitran verran erilleen lisättäväksi vasta rasvan lisäämisen jälkeen.
Lisää huoneenlämpöinen rasva ja jatka alustamista. Lisää loput jauhot vähitellen. Lisää jauhoja ja alusta sen verran, että taikina alkaa irrota kulhon reunoista.  

Peitä taikinakulho ja siirrä lämpimään paikkaan, esimerkiksi lämpimällä vedellä täytettyyn vesialtaaseen tai johonkin vedottomaan paikkaan kuten mikroaaltouuniin. Anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi. Tähän menee noin puoli tuntia.
Sillä välin kun taikina kohoaa, valmista vadelmahillo. Mittaa vadelmat kattilaan, kuumenna ja sekoita joukkoon hillosokeri. Keitä sekoitellen 10 minuuttia. Siirrä kattila sivuun.

Vaivaa kohonnutta taikinaa jauhotetulla pöydällä ja kauli uunipellin kokoiseksi levyksi. Ota ristikon tekemistä varten taikinaa sivuun ja jatka vielä kaulimista. Piirakan reunat saavat mennä hieman reunojen yli. Nosta taikinalevy leivinpaperin päälle pellille.
Murskaa keksit ja ripottele murut taikinan päälle. Ne sitovat mustikoista valuvaa nestettä.

Sekoita vielä vähän lämpimään tai jo jäähtyneeseen vadelmahilloon mustikat. Nostele ja levitä seos piirakkapohjalle.
Leivo lopusta taikinasta ohuita tankoja ja asettele ne ristikoksi piirakan päälle. Käännä taikinan reunat täytteen päälle.

Anna piirakan kohota 10 minuuttia. Voitele ristikko ja piirakan reunat munalla.  Paista piirakkaa 200-asteisessa uunissa noin 20–30 minuuttia.


Maukas mustikkatorttu

Pohja
2 munan keltuaista
1 dl sokeria
1 dl voisulaa tai pullomargariinia
1 tl lakritsinjuurijauhetta (tai kardemummaa)
1 tl leivinjauhetta
2 dl spelttijauhoja (tai vehnä- tai grahamjauhoja)
Täyte
6 dl mustikoita
½ dl hillosokeria
Pinnalle
2 munan valkuaista
½ dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1 dl kookoshiutaleita
Sekoita keltuaiset ja sokeri keskenään puuhaarukalla. Lisää joukkoon rasva.

Yhdistä kuivat aineet ja lisää taikinaan.

Voitele piirakkavuoka (halkaisija noin 26 cm). Nosta taikina vuokaan ja taputtele jauhotetuin käsin pohjalle ja reunoille. Käytä jauhoja säästelemättä, koska mustikoista valuu nestettä. Voit jopa ripauttaa vähän korppujauhoja varsinkin keskikohtaan.
Pyöräytä hillosokeri marjoihin ja levitä täyte pohjataikinalle.

Vatkaa valkuaiset sokerin kanssa kovaksi vaahdoksi. Lisää vaniljasokeri ja pyöräytä muutamalla ranneliikkeellä kookoshiutaleet vaahtoon.
Nostele valkuais-kookosvaahtoa kahdella lusikalla nokareina mustikoiden päälle.

Aseta uuniritilä uunin pohjalle. Paista mustikkatorttua 200-asteisessa uunissa ritilän päällä noin 20 – 25 minuuttia.
Anna tortun vähän asettua ennen tarjoamista, että sitä on helpompi annostella. Voit tarjota lisänä vaniljajäätelöä. 
Kuvassa uuniin valmis mustikkatorttu kookos-valkuaisvaahtopilvineen.

Teksti, kuvat ja ohjeet: Pirjo Toikkanen

keskiviikko 13. heinäkuuta 2016

Leipäjuustoa kotikeittiöstä, kesämarjoja, ruusuhilloa

Tehdään heti alkuun selväksi, että leipäjuustoahan on monenlaista. Eri alueiden ja valmistajien leipäjuustoja voi ostaa valmiina kaupoista.

Minun lapsuudessani Keski-Pohjanmaalla leipäjuustoa tehtiin kotona usein. Siihen käytettiin aina ternimaitoa, neljännestä lypsykerrasta. Paras tulos saatiin, kun juusto paahdettiin pilkulliseksi juustolaudalla avotulen äärellä.
Kokeilin nyt, onnistuisiko leipäjuuston valmistaminen kaupungin kotikeittiössä, jossa ei ole käytettävissä ternimaitoa paremmin kuin avotultakaan. Takkatulen ääressä paahtamista en uskaltanut edes suunnitella.
Onnistuihan se kaupunkijuusto yllättävän hyvin, vaikka lopputulos poikkeaakin niistä lapsuudesta tutuista leipäjuustoista.
Käytin tavallista ”punaista” täysmaitoa ja tietenkin juustonjuoksutetta. Kypsensin juuston kuumassa sähköuunissa grillivastusten alla.

Lakkoja ei juuri nyt ollut, mutta pihalla kukki ruusupensas (Rosa rugosa). Keittelin sen terälehdistä hillon Vivi-Ann Sjögrenin ohjetta hieman muunnellen.

Myös aikainen punaviinimarjapensas tuottaa meillä parhaillaan meheviä marjaterttuja. Survoin niistä vadelmien ja sokerin kanssa tuoresosetta. Ruusuhillo ja tuoremarjasose sopivat juuston kavereiksi oikein hyvin.

Kaupunkikodin leipäjuusto
4 l täysmaitoa
2 rkl suolaa
1 rkl juustonjuoksutetta


Kaada maito tilavaan kattilaan ja kuumenna lypsylämpöiseksi. Nosta kattila liedeltä.
Sekoita maitoon juustonjuoksute ja suola. Paina kansi kattilan päälle ja jätä kattila lämpimään paikkaan puoleksi tunniksi. Minä nostin kattilan lämpimällä vedellä täytettyyn tiskialtaaseen.

Leikkaa hyytyneeseen massaan veitsellä ristiviillot. Peitä kattila jälleen kannella 10 minuutiksi
Laita uuni kuumenemaan maksimiteholle, 275 – 300 asteeseen, ja laita grillivastukset päälle.

Nosta hyytynyttä juustomassaa tiheään siivilään vähin erin, painele erä kerrallaan ja siirrä isoon kulhoon. Heraa erottuu vielä kulhossakin. Ota kaikki hera talteen ja käytä sämpylöiden tai muussa leipomisessa. Heraa voi myös pakastaa.
Valuta vielä pois kulhoon irronnut hera. Purista massaa kulhon seinämää vasten yhtenäiseksi juustoksi. Voit myös käyttää kasteltua, puhdasta harsokangasta siivilässä tai lävikössä ja muotoilla juustoa siinä.

Nosta juusto laakeaan, voideltuun uunivuokaan, jossa on sen verran reunoja, ettei neste pääse valumaan astiasta pitkin uunia.
Paahda juustoa kuumassa uunissa melko lähellä grillivastuksia niin kauan, että pinta saa hieman väriä, ruskeita pilkkuja. Älä pidä juustoa liian kauan uunissa, ettei se kuivu. Siksi kuumuus on tärkeää.

Leipäjuusto sopii kahvipöytään 

Leipäjuusto maistuu hyvältä heti lämpimänä tai anna sen jäähtyä ja tarjoa kahvipöydässä kylmänä joko sellaisenaan tai marjojen kanssa. Tuoreet marjat, varsinkin lakat tai vadelmat, tuoremarjasurvokset ja marjahillot ovat hyviä.

Ruusuhillo Vivianin tapaan

1 l tuoksuvia ruusujen terälehtiä
3 dl vettä
1 (luomu)sitruunan kuoriraaste
pala lakritsinjuurta (tai puolikas vaniljatanko)
5 dl hillosokeria
1 (luomu)sitruunan mehu


Poimi tuoksuvia ruusunkukkia, jotka ovat kasvaneet myrkyttömästi ja puhtaalla paikalla.
Nypi terälehdistä pois valkoiset ”piikit”.

Mittaa kattilaan vesi ja lisää ruusun terälehdet. Pese ja kuivaa sitruuna. Raasta keltaista kuoriosaa veteen. Lisää mausteeksi myös pala lakritsinjuurta tai halkaise puolikas vaniljatankoa.
Keitä 5 – 10 minuuttia. Tulos näyttää tässä vaiheessa hieman samealta. Lisää hillosokeri ja sekoita. Väri muuttuu vahvan punaiseksi. Keitä 5 – 10 minuuttia.

Purista hilloon sitruunan mehu. Poista lakritsinjuuri tai vaniljatangonpuolikkaat. Siirrä hillo jäähtymään ja sekoita muutaman kerran.
Jaa hillo pikkutölkkeihin. Tällä ohjeella hilloa tuli kuvassa näkyvät kolme pikkupurkkia.

Ruusuhillo sopii esimerkiksi vuohenjuuston, leipäjuuston, paahtoleivän tai lettujen pariksi, mutta myös vaikkapa savukalkkuna- tai broileriaterialle, miksipä ei savukaritsallekin. Ruusuhillon rakenne on hyytelömäinen.
Kermatilkassa kuumennettua leipäjuustoa
Paloittele leipäjuustoa. Voitele uuninkestävä lautanen tai matalareunainen vuoka. Kuumenna uuni 225 asteeseen. Asettele juustopalaset astiaan ja valuta päälle kermaa. Kuumenna uunissa. Nauti marjojen tai tuoremarjasurvoksen kanssa. P.S. Voit vaihtaa kerman vaniljakastikkeeseen.

Kesäinen juustosalaatti
Revi huuhdottuja, kuivattuja salaatinlehtiä laakeaan tarjoiluastiaan. Suikaloi mukaan kurkkua tai kesäkurpitsaa. Lisää kauden marjoja ja paloiteltua leipäjuustoa. Pirskota päälle hyvää öljyä ja balsamicosiirappia. Jauha myllystä ripaus pippuria.

Retkieväs tai grilliherkku

Leikkaa leipäjuustosta muutaman sentin levyisiä ja noin 10 cm:n pituisia palkkeja ja pujota niiden sisään varrastikut. Kierittele juustot kaneli-sokeriseoksessa. Pakkaa loppuseos retkelle mukaan vartaiden dippaamista varten. Tikutettua juustoa voit kuumentaa nuotion hehkussa. Kuumennus onnistuu myös grillissä.

Teksti, kuvat ja ohjeet: Pirjo Toikkanen

keskiviikko 6. heinäkuuta 2016

Britakakku ja kesäiset marjat

Britakakku kuuluu meidän perheessä kesään ja marja-aikaan. Kun mansikat, vadelmat, mustikat ja lakat heinäkuussa kypsyvät ja on tulossa kahvikekkerit, ei mikään voita britakakkua kahvipöydän kuningattarena. Vadelmabrita on monen suosikki, mutta kaikki puutarha- ja metsämarjat maistuvat minusta kesällä hyviltä.

Britan valmistus on yllättävän helppoa, kun siihen vaan ryhtyy. Valkuaisten vaahdottamisessa on oltava sillä tavalla tarkka, että niin kulhon kuin vispilöidenkin tulee olla ehdottoman puhtaita ja kuivia. Muovikulhossa valkuaisista on vaikea saada kunnon vaahtoa, koska muovipinnassa on aina sen verran valkuaisvaahdon pysyvyyttä haittaavaa rasvaa. Paras valinta on teräskulho.

Helpoimmin Brita minusta valmistuu leivinpaperin päällä uunipellillä. Kun levyn puolittaa, lopputuloksena on suorakaiteen muotoinen kakku. Vaniljavaahto tulee levyjen väliin, ja sen voi tehdä vaahtoutuvasta vaniljakastikkeesta. Itse teen mieluiten vaniljalla maustetun rahka-kermavaahdon.
Marjojen määrässä ei kannata säästellä. Marjoja voi varata kakun viereen kulhoihin, joista jokainen saa ottaa täydennystä mielensä mukaan. Britan viehätys perustuu varmaankin siihen, että siinä yhdistyy ilmava vaahto, rapea marenki, peruskakku ja raikkaat marjat. Brita maistuu poutapilveltä ja kesältä!

Alla näkyvässä kuvassa rahka-kermavaahto ja marjat on levitetty pohjalle, ja päälle nostetaan toinen pohjalevyn puolikas.


Britakakku ja kesäiset marjat
Marenki
3 kananmunan valkuaista
1 ½ dl sokeria

Pohja
125 g voita tai margariinia (rasvaa 60 %)
1 dl sokeria
3 kananmunan keltuaista
1 ½ dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl maitoa
Voiteluun
voita tai margariinia

Täyte
2 dl kuohukermaa
2 rkl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1 dl maitorahkaa
Lisäksi

mantelilastuja
marjoja valinnan mukaan


Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen.
Erottele valkuaiset pyöreäpohjaiseen teräskulhoon ja vatkaa ne vaahdoksi. Käytä kuivaksi pyyhkäistyä käsivispilää tai sähkövatkaimen vispilöitä.
Lisää valkuaisvaahtoon vähitellen sokeri. Kun seos on kovaa vaahtoa, siirrä se sivuun odottamaan.

Vatkaa rasva ja sokeri vaahdoksi toisessa kulhossa. Lisää keltuaiset joukkoon yksi kerrallaan.
Sekoita jauhoihin leivinjauhe. Sekoita seos vähin erin munavaahtoon vuorotellen maidon kanssa.

Pane uunipannuun leivinpaperi ja voitele se. Levitä taikina tasaiseksi kerrokseksi leivinpaperille.
Levitä valkuaisvaahto kevyin liikkein taikinakerrokselle puhtaan, kuivan lastan avulla niin, ettei vaahtoon sekoitu kakkutaikinaa. Ripottele päälle mantelilastuja.

Paista marenkipäällysteistä pohjaa 20 – 30 minuuttia, kunnes pinta saa kauniin värin. Anna jäähtyä.
Vatkaa sokerilla ja vaniljasokerilla maustettu kerma vaahdoksi. Sekoita vaahto rahkaan käännellen.

Puolita pohja, ja siirrä toinen levyistä tarjoilualustalle. Levitä kerma-rahkavaahto päälle. Lisää haluamiasi marjoja. Nosta toinen kakkulevy päälle.
Koristele kakku marjoilla ja mintun tai sitruunamelissan lehdillä tai syötävillä kukilla. Tarjoa marjoja myös kakun lisäkkeenä. Britakakku on parhaimmillaan välittömästi kokoamisen jälkeen, kun se vielä on rapea.

Teksti, kuvat ja ohjeet: Pirjo Toikkanen

tiistai 5. heinäkuuta 2016

Pizza Bianca ja kukkivat kaalit

Kukkakaalin ja parsakaalin kausi on kesällä ja alkusyksystä parhaimmillaan, kun kaalit ovat meheviä ja makeita. Vaalea kukkakaalikaunotar ja tomera broccoliini, siis parsakaalin hoikka sisar, ovat hyvä pari. Liitin ne pizzaksi. Käytin pohjaan kukkakaalia ja täytteeksi parsakaalia. Herkkua tuli!

Kun kukkakaalin nuput hienontaa teholeikkurissa, monitoimikoneessa tai raastimella hienojakoisiksi murusiksi, ne korvaavat pizzapohjassa jauhot. Sideaineeksi käytin kananmunaa ja parmesaaniraastetta. Tämä toimii oikein mainiosti. Lopputuloksena on gluteeniton pizza.


Kukkakaali-muna-juustoseos on helppo taputella leivinpaperin päälle pellille litteiksi pizzapohjiksi. Paistoin nämä kypsiksi uunissa. Grillauksesta pitävä voi paistaa pohjat kuvun alla grillissä voidellun, sileän parilalevyn tai vuolukiven päällä. Grillikypsennyksessä voi olla tarpeen kääntää pohjat kertaalleen.


Paistoin pizzapohjat kunnolla kypsiksi ennen täytteiden lisäämistä. Vajaa puoli tuntia oli riittävä aika. Pohjat pysyivät hyvin kasassa, ja lastan avulla niitä pystyi helposti liikuttelemaan.


Pizzapohjien paistuessa käsittelin täytteen broccoliinit. Kypsensin niitä öljytyssä pannussa ja haudutin hetken aikaa sitruunalla maustetussa vesitilkassa. Tämän tilalle voi vaihtaa hyvin tilkan valkoviiniä. Jos broccoliineja ei ole saatavilla, käytä tavallista parsakaalia sopivasti paloiteltuina nuppuina.
Sivelin paistamilleni pizzapohjille ricottajuustoa. Jokseenkin tätä italialaista tuorejuustoa, ricottaa, vastaavan levitteen saa, kun yhdistää raejuustoa ja maustamatonta tuorejuustoa.

Lisää mehevyyttä ja ravitsevuutta pizzat saavat mozzarellasta, jonka revin täytteiden lomaan. Kuivatut chilihiutaleet maustavat pizzat ja antavat ulkonäköä. Tämän jälkeen riittää parin minuutin paahtaminen kuumassa uunissa tai grillissä.
Pizzojen päälle kaipaa jotain tuoretta ja raikasta. Rucola on aina varma valinta, koska siitä ruoka saa myös hienoa mausteisuutta. Yhtä hyvin raikasteeksi voi nostaa ison keon silmusalaattia eli erilaisten salaatinlehtien ja yrttien versoja. Valmiiksi pakatut seokset ovat toinen toistaan houkuttavampia.

Pizza Bianca kukkakaalista
(4 pientä pizzaa)
Pohja
1 kukkakaali (noin 400 g nuppuja)
2 kananmunaa
1 dl parmesaaniraastetta
Täyte
125 g - 150 g (1/2 pkt) broccoliineja tai parsakaalin nuppuja
2 rkl rypsi- tai oliiviöljyä
2–3 rkl sitruunanmehua
½ dl vettä
125 g (1/2 pkt) ricottajuustoa (tai raejuuston ja tuorejuuston seosta)
1 iso pallo mozzarellajuustoa
1–2 tl chilihiutaleita
ripaus sormisuolaa
Pinnalle
tuoreita rucolanlehtiä


Irrota kukkakaalista nuput. Suojalehdet ja varret voit siirtää jääkaappiin ja käyttää johonkin muuhun ruokaan.

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen.

Raasta
tai hienonna kaalinnuput raemaisiksi murusiksi teholeikkurissa, monitoimikoneessa tai raastamalla.


Riko munien rakenne pikkukupissa haarukalla vatkaten ja lisää kukkakaalimurusiin yhdessä juustoraasteen kanssa. Sekoita taikinaksi.

T
aputtele pizzapohjaseos leivinpaperin päälle pellille neljäksi pizzapohjaksi.
Paista pizzapohjia ilman täytteitä 200-asteisessa uunissa 25 minuuttia. Nosta tämän jälkeen uunin lämpö 250 asteeseen.

Paista broccoliineja tai halkaistuja parsakaalin nuppuja kuumassa öljyssä pannussa 2 – 3 minuuttia. Puserra joukkoon sitruunanmehua ja lisää tilkka vettä. Kypsennä kannen alla pari minuuttia.

Levitä kypsille pizzapohjille kerros ricottajuustoa. Lisää valutetut broccoliinit tai parsakaalipalaset.

Revi
pizzoille mozzarellajuustoa ja mausta chilihiutaleilla. Kypsennä pizzoja kuumassa uunissa 2 -3 minuuttia.


Ripauta päälle ennen ruokailua kevyesti sormisuolaa ja lisää iso keko huuhdottua, valutettua rucolaa. Voit halutessasi pyöräyttää rucolan ensin öljyssä ja maustaa suolalla ja pippurilla.
Teksti, kuvat ja ohjeet: Pirjo Toikkanen


lauantai 2. heinäkuuta 2016

Lämmin kukkakaalisalaatti

Kukkakaalin nupuista saa raastamalla tai vain veitsellä leikaten couscousin, vähän riisinkin näköistä murusta. Kuumensin murustetun kukkakaalin osaksi lämmintä salaattia. Muiden kesäisten kasvisten kanssa kukkakaali”jyväset” sulautuivat rakenteeltaan miellyttäväksi, lämpimäksi salaatiksi.



Yhdistin kukkakaaliin tuoreita herneitä, joista sai mintulla maustettuina loistavan rungon salaatille. Kuumensin mukaan kesäsipulia ja kirsikkatomaatteja. Auringonkukan- ja kurpitsansiemenet ripautin pinnalle paahdettuina.
Salaatti maistui lämpöisenä hyvältä ihan sellaisenaan. Kokeilin kuitenkin meheväksi kastikkeeksi kurkkuraitaa, ja se toimi todella hyvin. Sekä kurkkuraaste että jogurtti kannattaa ensin valuttaa kunnolla kastiketta varten.
Kuvassa näkyy vihreässä kulhossa raastettua kukkakaali"couscousia", vieressä valmis kurkkuraita kastikkeeksi. Ainekset menossa pannuun kuumennettaviksi.


Salaatti on melko ruokaisa jo edellä mainituista aineista koottuna, mutta sitä voi täydentää paahdetulla leivällä. Kurkkuraitaa voi levittää leivän päälle. 


Lämmin kukkakaali-hernesalaatti

1 pienehkö kukkakaali (400 – 500 g)
noin 1 litra herneenpalkoja (2 ½ dl herneitä)
2 kesäsipulia naatteineen
8 kirsikkatomaattia
½ tl suolaa
mustapippuria myllystä
½ dl tuoretta, hienonnettua minttua
¾ dl auringonkukan- tai kurpitsansiemeniä
2 rkl oliivi- tai rypsiöljyä
Kastike
½ kasvihuonekurkku tai 1 avomaan kurkku
2 dl bulgarianjogurttia
¼ tl suolaa
mustapippuria myllystä
½ tl juustokuminaa eli jeeraa
1 tl hunajaa
2 rkl tuoretta, hienonnettua minttua
Aloita kastikkeesta. Raasta kurkku ja siirrä valumaan siivilään. Painele kevyesti. Pane toiseen siivilään valumaan jogurtti. Itselläni on tapana valuttaa jugurtti kahvinsuodatinsuppilossa, joka on vuorattu suodatinpaperilla.

Irrottele kukkakaalista suojalehdet, nuput ja kantaosa. Raasta nuput riisimäiseksi silpuksi. Paloittele kukkakaalin muut osat veitsellä melko pieniksi palasiksi.
Silvo herneenpalot. Paloittele sipulit salaattiin sopiviksi.

Halkaise huuhdotut tomaatit. Paahda siemenet kuivassa, kuumassa pannussa. Siirrä siemenet eri astiaan. Hienonna minttu.
Kuumenna öljy tilavassa paistinpannussa. Lisää kukkakaalin suojalehtien ja kannan palaset ja sipulit. Kuumenna sekoitellen ja nostellen kahdella lastalla niin, että ainekset kypsyvät. Lisää pannuun tomaatit ja kaalinnuppuhakkelus sekä herneet. Kääntele hetken aikaa. Kun ainekset ovat kuumat, mausta suolalla, pippurilla ja mintulla.

Sekoita valutettuun jogurttiin valutettu kurkkuraaste. Mausta suolalla, pippurilla, jeeralla, hunajalla ja mintulla.
Ripauta lämpimän salaatin päälle paahdetut siemenet ja hienonnettu minttu. Voit lisätä salaatin päälle jogurttikastiketta nokareina tai tarjota kastikkeen erikseen. Täydennä salaatti esimerkiksi tuoreella patongilla tai hiivaleivällä.

Vinkit: Salaatin seurana maistuu paitsi leipä myös savukala, esimerkiksi savumuikut, joita voi hankkia säilykkeenä.
Salaatti on hyvää lämpimänä ja haaleana, mutta myös jääkaapissa jäähdytettynä. 
Teksti, ruokaohjeet ja kuvat: Pirjo Toikkanen