Näytetään tekstit, joissa on tunniste kukkakaali. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kukkakaali. Näytä kaikki tekstit

torstai 1. elokuuta 2024

Kukkakaalisosekeitto à la Rouva Kasvis

Heinä-elokuun vaihteesta alkaa kukkakaalin runsain sesonki. Kukkakaali on laadukasta ja uskomattoman edullista. Kaiken kaikkiaan kotimaisen kukkakaalin kausi kestää kesäkuulta marraskuuhun.

Päätin tehdä kukkakaalista sosekeittoa. Samettiset sosekeitot maistuvat ainakin minulle aina, koska ne hellivät vatsaa ja niitä voi täydentää monin tavoin riittävän ruokaisiksi. Keiton pinnalle voi valuttaa terveellistä öljyä, lisätä siemeniä, pähkinöitä tai manteleita ja tuoreyrtit ovat aina paikallaan, myös vaikkapa lehtikaalisipsit. Lisäksi sopii voileipä. Tänään käytin leivän päällysteenä (Korpelan) maalaishyytelöä.


Sosekeittojen etu sekin, että niitä voi lämmittää uudelleen seuraavana päivänä.



Kun kukkakaali on vastakorjattua ja hyvälaatuista, siitä voi huoletta käyttää niin suojalehdet kuin kannankin.


Kukkakaali ja sipulit kuullotetaan voi-öljyseoksessa ennen keittämistä.

Kukkakaalisosekeitto à la Rouva Kasvis

noin 500 gramman kukkakaali
2–3 pientä kesäsipulia varsineen
noin 1 rkl oliiviöljyä
noin 1 rkl voita
¾ tl suolaa
4 dl vettä
mustapippuria myllystä
1- 2 dl ruokakermaa
noin 75 g sulatejuustoa (tai tuorejuustoa)
tuoretta timjamia
Keiton pinnalle:
oliivi- tai esim. hampunsiemenöljyä
manteleita, siemeniä tai pähkinöitä
lehtikaalisipsejä/tuoretta timjamia

Huuhdo ja paloittele kukkakaali. Ota käyttöön myös suojalehdet ja kantaosa. Paloittele sipulit ja viipaloi niiden varret.

Kuullota kukkakaalia ja sipulia kattilassa öljy-voiseoksessa käännellen. Voit lisätä mukaan myös timjaminoksia.

Lisää vesi ja suola. Keitä noin 10 min. Mausta pippurilla ja timjamilla. Soseuta sauvasekoittimella.

Paloittele keittoon sulatejuustoa, ja lisää kerma. Sekoita kuumentaen, kunnes juusto sulaa. Tarkista maku.

Liruta keiton pinnalle lautaselle ohuena nauhana laadukasta öljyä, lisää siemeniä, pähkinöitä tai manteleita valintasi mukaan, lehtikaalisipsejä, jos niitä on saatavilla sekä timjamia.

Vinkit: Paahdetut ja suolatut hampunsiemenet sisältävät proteiinia 23, kuitua 31 ja hyviä rasvoja 36 %.

Kukkakaalisosekeittoon voi kuullottamisen sijaan halutessaan paahtaa kasvikset uunissa. Pari perunaa on hyvä lisä pehmentämään rakennetta. 


Sami Tallbergin Makuparit-kirja (Readme, 2017) on mahtava hakuteos, johon usein palaan. Kun olin sosekeitto-ohjeeni laatinut, tarkistin, mitäpä Sami kukkakaalin makupareiksi suosittelee. Ja sieltähän löytyi noita aineksia, mm. timjami, ja jopa hampputuotteet, joita ohjeeseen olin mukaan ottanut. Juuri tällaisia tietokirjoja tarvitaan. Kiitos Sami, kun teit! Tämä teos kestää aikaa.

Teksti, ruokaohje ja kuvat: Pirjo Toikkanen



maanantai 13. maaliskuuta 2023

Hyvän olon viherkeitto

Monesti ei tule edes ajatelleeksi, kuinka elintärkeä ja ihmeellinen prosessi ihmisen ruuansulatuselimistö kaikkineen on. Pelkästään suolisto on monimuotoinen, elämää ylläpitävä elin, jonka tehtävänä on pilkkoa ja imeyttää ruuasta saatavat ravintoaineet koko elimistön käyttöön. Ihmeellistä on myös se, että suolisto on yhteydessä aivoihin, koko ihmisen hyvinvointiin. Vatsaa ja suolistoa kannattaa mielestäni välillä hoivata hellivillä ruuilla, kuten sosekeitoilla.

Hyvän olon viherkeitto on esimerkki sosekeitosta, joka nimensä mukaisesti antaa hyvän olon. Kokemukseni mukaan se rauhoittaa vatsaa. Herkkävatsainen voi vaihtaa sipulin kevät- tai ruohosipuliin. Ruuansulatusta helpottaa paljon se, että ruokailuun keskittyy ja pureskelee ruuan kunnolla. Tätä kutsutaan tietoiseksi syömiseksi.

Keittoon tarvitset:


Kuumenna aineksia öljytilkassa:


Lämmitä lisäkkeeksi kikherneitä pestossa:


Hyvän olon viherkeitto

1 sipuli tai kevätsipuli
1 porkkana
200-300 g (puolikas) kukkakaalia
1 lehtisellerin varsi
puolikas salaattifenkolia
1 ps (60-80 g) babypinaattia
2-3 rkl oliiviöljyä
vajaa 1 tl fenkolinsiemeniä
½ tl kuivattua timjamia
5 dl vettä
vajaa 1 tl suolaa
pieni tölkillinen (165 ml) kookosmaitoa
tuoreita basilikanlehtiä

Lisäksi
1 tlk (380/230 g) kypsiä kikherneitä
3 tl pestoa
(raejuustoa)

Kuori ja hienonna pieni sipuli tai käytä pakastettua, hienonnettua sipulia tai käytä kevätsipulia, joka sopii herkkävatsaiselle tavallista sipulia paremmin.

Kuori ja paloittele porkkana. Paloittele myös kukkakaali, lehtiselleri ja fenkoli. Huuhtele pinaatinlehdet.

Kuumenna kattilassa öljy ja lisää siihen kasvikset. Kääntele hetken aikaa ja mausta fenkolinsiemenillä ja timjamilla. Kaada joukkoon puoli litraa vettä. Mausta suolalla ja sekoita.

Kypsennä aineksia 15-20 minuuttia, kunnes ne ovat soseutettavissa. Mausta basilikanlehdillä ja hienonna keitos sauvasekoittimella. Lisää lopuksi kookosmaito ja kuumenna.

Lämmitä valutetut, huuhdotut kikherneet ja pesto kasarissa. Tarjoa lisäkkeenä keiton kanssa.

Teksti, ohje ja kuvat: Pirjo Toikkanen






sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Kukkakaalista ja herneistä maukas tahna

Yhdistin paahdettua kukkakaalia ja herneitä tahnaksi niin, että sain loistavan vaihtoehdon avokadolevitteelle. Pidän myös avokadolevitteestä, mutta tämä sose on ekologinen, lähellä saatavista aineksista valmistettu ja lisäksi maukas ja ravinteikas. Kukkakaali-hernelevitteeni maistuu leivän päällä ja lisäksi myös täytetyissä leivissä, burgereissa sekä lautasella kasvisten, kanan, kalan, lihan tai pastan kanssa.
Kukkakaali ja herne toimivat hyvänä makuparina toisillensa. Niiden seuraan sopivat auringonkukansiemenet tai mantelit. Sitruunanmehu antaa hyvän hapokkuuden. Olen ihastunut sitruunatimjamin aromiin, jolla viimeistelin makukokonaisuuden, mutta tavallinen timjamikin käy.
Kukkakaali-hernelevite
300 g kukkakaalia (suojalehtineen ja kantoineen)
1–2 rkl rypsiöljyä + 2 rkl
1 ps (200 g) pakasteherneitä
1–2 rkl auringonkukansiemeniä tai manteleita
½ dl sitruunan mehua (ks. vinkki)
½ tl suolaa
mustapippuria myllystä
2 rkl (sitruuna)timjamia
Leikkaa kukkakaali noin sentin paksuisiksi viipaleiksi. Säästä kanta ja suojalehdet muuhun käyttöön. Levitä kukkakaalipalat (noin 250 g) pellille leivinpaperin päälle ja paahda 250-asteisessa uunissa 3–4  minuuttia molemmin puolin. Toinen tapa on kypsentää kukkakaalipalaset höyrykattilassa. Uunia ei kannata kuumentaa pienen määrän takia, jos uunille ei ole samalla muutakin käyttöä. Siirrä kypsennetyt kukkakaalipalat kulhoon.
Kuumenna herneet tilkassa kiehuvaa vettä. Valuta siivilässä. Paahda auringonkukansiemenet tai mantelit nopeasti kuivassa, kuumassa paistinpannussa.

Siirrä kaikki ainekset monitoimikoneeseen tai teholeikkuriin ja soseuta tasaiseksi tahnaksi. Käytä seosta levitteenä leivän päällä, leipien täytteenä, kalan, pastan tai kasvisten parina, burgereissa, aterialla kastikkeen tavoin.


Vinkki: Sosemaista levitettä tulee tällä ohjeella noin litran verran. Voit lisätä sitruunan mehua ensin vain puolet ohjeen määrästä siltä varalta, että haluat jalostaa osan soseesta keitoksi. Levitteessä sitruunaa tulee olla tuntuvasti eli tuo ohjeessa mainittu määrä. Sen sijaan keittoon riittää vähempi sitruunaisuus.

Kukkakaali-hernesosekeiton viimeistelee vanilja
Koska ohjeellani kukkakaali-hernelevitettä tulee melko paljon, noin litran verran, kokeilin jatkojalostaa osan keitoksi. Varasin pari desilitraa tahnaa erilleen käytettäväksi leivän päällä ja loput 8 dl käytin keittoon. Vähensin sitruunan määrän tähän keitto-osuuteen noin puoleen. Kiehautin ½ litraa kasvislientä, johon sekoitin kukkakaali-hernelevitteen (edellä jo mainitun 8 dl) ja keitin 15 minuutin ajan. Sosekeitossa kukkakaali saa olla täysin kypsää. Lisäsin mausteeksi pippurisekoitusta ja ripauksen suolaa sekä maun pehmentäjäksi pari desilitraa kermaa ja pienen lorauksen mantelijuomaa, jota sattui jääkaapissa olemaan.

Viimeistelin maun jauhamalla keitokseen myllystä vaniljaa. Valmis vaniljajauhekin käy. Soseutin keiton kuohkeaksi sauvasekoittimella. Keiton päälle lautasille lisäsin mantelia ja timjamia. Keitto maistui herkulliselta! Kukkakaali-hernesosekeittoon saa halutessaan väriä pinaatista, joten seuraavalla kerralla sulatan keittoon muutaman pakastetun pinaattisosepalasen.
Rouva Kasviksen oma keittokirja ilmestynyt!
Rouva Kasviksen parhaat -tietokirja ilmestyi syyskuussa 2017. Se sisältää yli sata kasvispainotteista ruokaohjetta ja esittelee yli sata kasvista käytön kannalta. 
Kirja etenee satokausien mukaan. Jokaisella ruokaohjeaukeamalla saat tarkan, moneen kertaan testatun reseptin lisäksi innostavaa tuotetietoutta kasviksista helposti luettavassa muodossa, lisävinkkejä, ruokavaliokoodit ja valmistukseen tarvittavan aika-arvion. Jokaisesta ruoasta on kirjassa sivun kokoinen kuva.

Kirjan ulkoasua on kehuttu poikkeuksellisen kauniiksi. Kuvaaja on Suomen eturivin ruokakuvaaja Laura Riihelä. Taiton ja hurmaavat akvarellityöt on tehnyt graafikko Timo Hämäläinen. Kirjan toimivuutta ja selkeyttä on kiitelty.

Enemmistö kirjan resepteistä on lakto-ovo-kasvisohjeita, osa vegaanisia. Joissain ohjeissa on käytetty kalaa tai lihaa, myös kasviproteiinivalmisteita. Rouva Kasviksen parhaat sopii erityisen hyvin kaikille, jotka haluavat monipuolistaa ja lisätä kasvisten käyttöä sekä kasvavalle ryhmälle fleksaajia, jotka syövät kasvispainotteisesti, välillä kasvis-, välillä kala- ja liha-aterioita.
Kirja on myynnissä kaikissa kirjakaupoissa, myös S-ryhmällä ja kirjojen verkkokaupoissa. Rouva Kasviksen parhaat -kirjan voit tilata kätevästi Satokausikalenterin sivuilta. Kirja toimii hyvin Satokausikalenterin parina!
https://www.satokausikalenteri.fi/product/23/rouva-kasviksen-parhaat---kirja



























tiistai 5. heinäkuuta 2016

Pizza Bianca ja kukkivat kaalit

Kukkakaalin ja parsakaalin kausi on kesällä ja alkusyksystä parhaimmillaan, kun kaalit ovat meheviä ja makeita. Vaalea kukkakaalikaunotar ja tomera broccoliini, siis parsakaalin hoikka sisar, ovat hyvä pari. Liitin ne pizzaksi. Käytin pohjaan kukkakaalia ja täytteeksi parsakaalia. Herkkua tuli!

Kun kukkakaalin nuput hienontaa teholeikkurissa, monitoimikoneessa tai raastimella hienojakoisiksi murusiksi, ne korvaavat pizzapohjassa jauhot. Sideaineeksi käytin kananmunaa ja parmesaaniraastetta. Tämä toimii oikein mainiosti. Lopputuloksena on gluteeniton pizza.


Kukkakaali-muna-juustoseos on helppo taputella leivinpaperin päälle pellille litteiksi pizzapohjiksi. Paistoin nämä kypsiksi uunissa. Grillauksesta pitävä voi paistaa pohjat kuvun alla grillissä voidellun, sileän parilalevyn tai vuolukiven päällä. Grillikypsennyksessä voi olla tarpeen kääntää pohjat kertaalleen.


Paistoin pizzapohjat kunnolla kypsiksi ennen täytteiden lisäämistä. Vajaa puoli tuntia oli riittävä aika. Pohjat pysyivät hyvin kasassa, ja lastan avulla niitä pystyi helposti liikuttelemaan.


Pizzapohjien paistuessa käsittelin täytteen broccoliinit. Kypsensin niitä öljytyssä pannussa ja haudutin hetken aikaa sitruunalla maustetussa vesitilkassa. Tämän tilalle voi vaihtaa hyvin tilkan valkoviiniä. Jos broccoliineja ei ole saatavilla, käytä tavallista parsakaalia sopivasti paloiteltuina nuppuina.
Sivelin paistamilleni pizzapohjille ricottajuustoa. Jokseenkin tätä italialaista tuorejuustoa, ricottaa, vastaavan levitteen saa, kun yhdistää raejuustoa ja maustamatonta tuorejuustoa.

Lisää mehevyyttä ja ravitsevuutta pizzat saavat mozzarellasta, jonka revin täytteiden lomaan. Kuivatut chilihiutaleet maustavat pizzat ja antavat ulkonäköä. Tämän jälkeen riittää parin minuutin paahtaminen kuumassa uunissa tai grillissä.
Pizzojen päälle kaipaa jotain tuoretta ja raikasta. Rucola on aina varma valinta, koska siitä ruoka saa myös hienoa mausteisuutta. Yhtä hyvin raikasteeksi voi nostaa ison keon silmusalaattia eli erilaisten salaatinlehtien ja yrttien versoja. Valmiiksi pakatut seokset ovat toinen toistaan houkuttavampia.

Pizza Bianca kukkakaalista
(4 pientä pizzaa)
Pohja
1 kukkakaali (noin 400 g nuppuja)
2 kananmunaa
1 dl parmesaaniraastetta
Täyte
125 g - 150 g (1/2 pkt) broccoliineja tai parsakaalin nuppuja
2 rkl rypsi- tai oliiviöljyä
2–3 rkl sitruunanmehua
½ dl vettä
125 g (1/2 pkt) ricottajuustoa (tai raejuuston ja tuorejuuston seosta)
1 iso pallo mozzarellajuustoa
1–2 tl chilihiutaleita
ripaus sormisuolaa
Pinnalle
tuoreita rucolanlehtiä


Irrota kukkakaalista nuput. Suojalehdet ja varret voit siirtää jääkaappiin ja käyttää johonkin muuhun ruokaan.

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen.

Raasta
tai hienonna kaalinnuput raemaisiksi murusiksi teholeikkurissa, monitoimikoneessa tai raastamalla.


Riko munien rakenne pikkukupissa haarukalla vatkaten ja lisää kukkakaalimurusiin yhdessä juustoraasteen kanssa. Sekoita taikinaksi.

T
aputtele pizzapohjaseos leivinpaperin päälle pellille neljäksi pizzapohjaksi.
Paista pizzapohjia ilman täytteitä 200-asteisessa uunissa 25 minuuttia. Nosta tämän jälkeen uunin lämpö 250 asteeseen.

Paista broccoliineja tai halkaistuja parsakaalin nuppuja kuumassa öljyssä pannussa 2 – 3 minuuttia. Puserra joukkoon sitruunanmehua ja lisää tilkka vettä. Kypsennä kannen alla pari minuuttia.

Levitä kypsille pizzapohjille kerros ricottajuustoa. Lisää valutetut broccoliinit tai parsakaalipalaset.

Revi
pizzoille mozzarellajuustoa ja mausta chilihiutaleilla. Kypsennä pizzoja kuumassa uunissa 2 -3 minuuttia.


Ripauta päälle ennen ruokailua kevyesti sormisuolaa ja lisää iso keko huuhdottua, valutettua rucolaa. Voit halutessasi pyöräyttää rucolan ensin öljyssä ja maustaa suolalla ja pippurilla.
Teksti, kuvat ja ohjeet: Pirjo Toikkanen


lauantai 2. heinäkuuta 2016

Lämmin kukkakaalisalaatti

Kukkakaalin nupuista saa raastamalla tai vain veitsellä leikaten couscousin, vähän riisinkin näköistä murusta. Kuumensin murustetun kukkakaalin osaksi lämmintä salaattia. Muiden kesäisten kasvisten kanssa kukkakaali”jyväset” sulautuivat rakenteeltaan miellyttäväksi, lämpimäksi salaatiksi.



Yhdistin kukkakaaliin tuoreita herneitä, joista sai mintulla maustettuina loistavan rungon salaatille. Kuumensin mukaan kesäsipulia ja kirsikkatomaatteja. Auringonkukan- ja kurpitsansiemenet ripautin pinnalle paahdettuina.
Salaatti maistui lämpöisenä hyvältä ihan sellaisenaan. Kokeilin kuitenkin meheväksi kastikkeeksi kurkkuraitaa, ja se toimi todella hyvin. Sekä kurkkuraaste että jogurtti kannattaa ensin valuttaa kunnolla kastiketta varten.
Kuvassa näkyy vihreässä kulhossa raastettua kukkakaali"couscousia", vieressä valmis kurkkuraita kastikkeeksi. Ainekset menossa pannuun kuumennettaviksi.


Salaatti on melko ruokaisa jo edellä mainituista aineista koottuna, mutta sitä voi täydentää paahdetulla leivällä. Kurkkuraitaa voi levittää leivän päälle. 


Lämmin kukkakaali-hernesalaatti

1 pienehkö kukkakaali (400 – 500 g)
noin 1 litra herneenpalkoja (2 ½ dl herneitä)
2 kesäsipulia naatteineen
8 kirsikkatomaattia
½ tl suolaa
mustapippuria myllystä
½ dl tuoretta, hienonnettua minttua
¾ dl auringonkukan- tai kurpitsansiemeniä
2 rkl oliivi- tai rypsiöljyä
Kastike
½ kasvihuonekurkku tai 1 avomaan kurkku
2 dl bulgarianjogurttia
¼ tl suolaa
mustapippuria myllystä
½ tl juustokuminaa eli jeeraa
1 tl hunajaa
2 rkl tuoretta, hienonnettua minttua
Aloita kastikkeesta. Raasta kurkku ja siirrä valumaan siivilään. Painele kevyesti. Pane toiseen siivilään valumaan jogurtti. Itselläni on tapana valuttaa jugurtti kahvinsuodatinsuppilossa, joka on vuorattu suodatinpaperilla.

Irrottele kukkakaalista suojalehdet, nuput ja kantaosa. Raasta nuput riisimäiseksi silpuksi. Paloittele kukkakaalin muut osat veitsellä melko pieniksi palasiksi.
Silvo herneenpalot. Paloittele sipulit salaattiin sopiviksi.

Halkaise huuhdotut tomaatit. Paahda siemenet kuivassa, kuumassa pannussa. Siirrä siemenet eri astiaan. Hienonna minttu.
Kuumenna öljy tilavassa paistinpannussa. Lisää kukkakaalin suojalehtien ja kannan palaset ja sipulit. Kuumenna sekoitellen ja nostellen kahdella lastalla niin, että ainekset kypsyvät. Lisää pannuun tomaatit ja kaalinnuppuhakkelus sekä herneet. Kääntele hetken aikaa. Kun ainekset ovat kuumat, mausta suolalla, pippurilla ja mintulla.

Sekoita valutettuun jogurttiin valutettu kurkkuraaste. Mausta suolalla, pippurilla, jeeralla, hunajalla ja mintulla.
Ripauta lämpimän salaatin päälle paahdetut siemenet ja hienonnettu minttu. Voit lisätä salaatin päälle jogurttikastiketta nokareina tai tarjota kastikkeen erikseen. Täydennä salaatti esimerkiksi tuoreella patongilla tai hiivaleivällä.

Vinkit: Salaatin seurana maistuu paitsi leipä myös savukala, esimerkiksi savumuikut, joita voi hankkia säilykkeenä.
Salaatti on hyvää lämpimänä ja haaleana, mutta myös jääkaapissa jäähdytettynä. 
Teksti, ruokaohjeet ja kuvat: Pirjo Toikkanen
 

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Kesäkeittoa varhaisvihanneksista ja -perunoista

Kesäkeitto pitää valmistaa silloin, kun vihannekset ja perunat ovat herkimmillään. Kesäkeitto on alku- ja keskikesän herkku. Turha yrittääkään kehitellä tätä ruokaa talvella, saatikka sitten kevättalvella. Veikkaanpa, että noihin aikoihin tarjottu kesäkeitto on ollut syypää siihen, että kaikkien suosikkeihin kesäkeitto ei kuulu.


Mutta nyt kesäkeitto tehdään parhaista mahdollisista aineksista, primööreistä, kasvisesikoisista, eikä kukaan voi olla tästä kesäkeitosta pitämättä. Keittoon valitaan äskettäin maasta nostettuja varhaisperunoita sekä nuoria porkkanoita, uutta kukkakaalia ja nippusipuleita. Nämä ainekset kypsyvät todella nopeasti. Kesäkeiton kasvisten tulee jäädä napakankypsiksi. Varo ylikypsentämästä niitä. Mukaan lisätään paljon vihreää: tilliä, tuoreita herneitä, pinaatinlehtiä ja persiljaa.
Kesäkeitto ei jää luiruksi, kun liemi tukevoitetaan kunnon nokareella perinteistä sulatejuustoa, Koskenlaskijaa. Juustoa ei tarvitse lisätä kovin paljon. Toki juuston voi jättää kokonaan pois, ja lisätä keittoon vain nokareen voita tai lorauksen kuohukermaa. Suolaa, pippuria ja ehkäpä hiven sokeriakin ripautetaan liemeen. Maku on aina tarkistettava oman suun mukaiseksi.

Ruisleipä täydentää tämän keiton. Se voi olla rukiista hapankorppua tai esimerkiksi jälkiuunileipää.

Ajankohtaiset taustatiedot varhaisperunoista löytyvät täältä: www.rouvakasvis.fi / Kasviskoulu


Pirjon kesäkeitto
1 nippu porkkanoita
noin 750 g varhaisperunoita (siikliä, jussia, annabellea, veloxia, solistia…)
6 dl vettä
1 tl suolaa
1 nuori kukkakaali suojalehtineen ja kantoineen
2 nippusipulia varsineen
2 dl tuoreita pinaatinlehtiä (babypinaatti)
½ l tuoreita herneenpalkoja
mustapippuria myllystä
ripaus sokeria
5 dl kevyt- tai täysmaitoa
50 - 100 g sulatejuustoa (Koskenlaskija)
1 dl hienonnettua persiljaa
1 dl hienonnettua tilliä


Harjaa ja raaputa porkkanat ja perunat puhtoisiksi. Leikkaa porkkanat viistosti paksuiksi viipaleiksi ja lohko perunat.
Huuhtele kukkakaali ja irrottele se pieniksi nupuiksi. Paloittele kantaosa ja suojalehdet.
Huuhtele sipulit ja viipaloi ne.
Kuumenna vesi kattilassa kiehuvaksi. Mausta suolalla. Lisää porkkanat ja perunat. Keitä viitisen minuuttia, ja lisää kukkakaali. Keitä muutama minuutti ja lisää sipulit. Keitä pari minuuttia.
Lisää kattilaan huuhdotut suikaloidut pinaatinlehdet ja paloistaan irrotellut herneet. Voit säästää muutaman kokonaisen herneenpalon laitettavaksi keittoon avattuina. Kuumenna keitto jälleen kiehuvaksi.
Kaada kattilaan maito, kuumenna ja lisää sulatejuusto nokareina. Mausta keitto ja tarkista maku.
Lisää persilja ja tilli. Tarjoa keitto ruisleivän ja raikkaan veden kanssa.
Teksti, kuvat ja ruokaohje: Pirjo Toikkanen

perjantai 25. maaliskuuta 2016

Kevätkananpojat ja paahdetut kaalinnuput

Moni kuluttaja toivoo kyselyjen mukaan löytävänsä kaupasta kokonaisia broilereita varsinkin pyhäruoaksi. Ilahduttavasti näitä jo alkaa saada, mutta ei ihan kaikista ruokakaupoista. Uunissa kokonainen broileri kypsyy itsekseen, ja samoille tulille mahtuu paahtumaan myös kasviksia.

Tällä kertaa ostin pari pientä, tuoretta kevätkananpoikaa. Yrtti-sitrustäytettyinä ne paistuivat uunissa pulleiksi herkuiksi. Kananpojat maistuivat mainioilta paahdettujen kukkakaalin ja parsakaalin nuppujen kanssa. Kaalien mausteeksi pirskotin vähän tabascoa!
Pulleat kevätkananpojat
2 kevätkananpoikaa (500 g/kpl)
2 (luomu)sitruunaa
1 rkl suolaa
1 rkl (tummaa) sokeria
2 – 3 rkl rypsi- tai oliiviöljyä
mustapippuria myllystä
3 oksaa (ranskalaista) rakuunaa
2 laakerinlehteä
Pintaan
karkeaa merisuolaa
sitruunaviipaleita
rakuunanoksia
2 laakerinlehteä

Pese sitruunat juuresharjalla harjaten ja kuivaa. Leikkaa veitsellä keltaisesta kuoriosasta lastuja. Poista valkoinen kuori ja paloittele hedelmälihat.

Lisää sitruunapalojen ja sitruunankuorilastujen joukkoon suolaa, sokeria, öljyä, pippuria sekä rakuunanoksat ja laakerinlehdet. Täytä kananpojat tällä seoksella.

Solmi kananpoikien koivet kostutetulla puuvillalangalla. Hiero pintaan karkeaa suolaa ja lisää viipaloitua sitruunaa ja yrtinoksia koipien "kainaloiden" alle.
Kypsennä kananpoikia 225-asteisessa uunissa 40 minuuttia.
Huom.
Nämä kananpojat olivat vain puolikiloisia. Isommat kokonaiset broilerit, joiden keskipaino on 1,7 kg (esim. Naapurin maalaiskananpoika noin 1,3 kg) vaativat pidemmän paistoajan ja alhaisemman lämpötilan.

Rakuunan voit hyvin vaihtaa muuhun tuoreyrttiin, esim. timjamiin.
Jos uuniin mahtuvat yhtä aikaa paahtumaan myös kukka- ja parsakaalit, alenna uunin lämpötila siinä vaiheessa 200 asteeseen, kun lisäät kukkivien kaalien lohkot.


Paahdetut broccolin ja kukkakaalin nuput
Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Paloittele parsakaali ja kukkakaali nupuiksi. Käytä myös varsiosat ja suojalehdet.

Pirskota kaaleille oliivi- tai rypsiöljyä sekä tabascoa. Ripauta suolaa.

Siirrä kaalit leivinpaperin päälle pellille ja kypsennä 20 minuuttia.

Vinkki: Samalle pellille voit lisätä uuniin kypsymään myös kevyesti öljyttyjä ja suolalla maustettuja perunalohkoja.

Teksti, ohjeet ja kuvat: Pirjo Toikkanen (Henkilökuva: Laura Riihelä)

 

lauantai 27. helmikuuta 2016

Puksuttavan junan dippikasvikset

Tänään on ollut juhlapäivä, koska saimme lapsenlapsen yökylään. Aloin rakentaa heti aamupäivällä kasvistarjotinta, koska viime viikolla minuun teki vaikutuksen netissä näkemäni kuva dippivihannesten kivasta tarjoiluideasta. Kasvistikut oli lastattu paprikanpuolikkaisiin, jotka yhdessä muodostivat junan.

Leikkasin erivärisistä paprikoista junanvaunuja, ja jätin niihin kannat paikoilleen, sillä niiden tuli toimia liittiminä vaunujen välillä. Kaikki paprikat olivat erikokoisia, mikä vaikeutti vaunujen liittämistä toisiinsa. Mietin, ymmärtääkö lapsi tätä lainkaan junaksi.
Sain kasvisjunani juuri ja juuri valmiiksi, kun ovikello soi. ”Ruuvit on irrallaan ja renkaat lyö tyhjää” -luomukseni odotti pöydällä. Jokainen kurkkupyörä oli vinksallaan johonkin suuntaan. Mutta kun kysyin lapselta (5 v), mikähän rakennelmani mahtaa olla, sain mielihyväkseni kuulla tehneeni junan. Jes!

Kokemukseni mukaan lapset rakastavat kasviksia. Se on minun kokemukseni, vaikka usein kuulen muuta väitettävän. Olen huomannut, kuinka mielellään jo alle vuoden ikäiset ja kaikki sitä isommat syövät esimerkiksi kukkakaalia ja parsakaalia. Salaisuus suosioon on siinä, että en kypsennä kasviksia yhtään yli. Kun kaalinnuput ovat napakankypsiä, voin vielä jälkikypsymisen estämiseksi siirtää ne siivilään ja jäähdyttää kylmän vesihanan alla. Värikin kirkastuu.
Tapanani on kypsentää parsa- ja kukkakaalien nuput höyrykattilassa juuri ja juuri kypsiksi. Kun näissä nupuissa on jäljellä sopiva varsi, mistä pieni lapsi voi pitää kiinni, lapsi haukkaa niitä sormiruokana todella mielellään. Jo kaalinnuppujen ulkonäkö kiinnostaa. Nehän ovat kuin pieniä puita. Meillä parsakaali on nimetty kesäpuuksi ja kukkakaali talvipuuksi.
Porkkanat ovat aina maistuneet lapsille niin raakoina kuin kypsennettyinäkin. Paprikat, kirsikkatomaatit, kyssäkaali-, lanttu- ja naurissuikaleet ja totta kai herneet niin tuoreina kuin pakastettuinakin ovat hyviä. Ja kurkkujahan syövät kaikki mielellään: pienet pienempinä paloina tai suikaleina ja isommat lapset vaikka kokonaisesta tai puolikkaasta kurkusta haukaten.
 Varaa kasvisjunaa varten niin monta eriväristä paprikaa kuin haluat junanvaunuja. Varsinaista veturia ei tarvita. Jos joku paprikoiden kannoista kaartuu ylöspäin savupiippuna, toimikoon se höyryjunan veturina. Raiteet voi askarella tai jättää tekemättä. Itse leikkasin varsiselleristä ratapölkyt ja asettelin ne vaunujen alle.
Paprikavaunuihin voi leikata ihan mitä kasviksia itse haluaa. Kurkusta, paprikoista, kirsikkatomaateista, lehtiselleristä ja porkkanoista saa hyviä dippikasviksia. Hedelmiäkin voi käyttää, appelsiineja tai omenalohkoja. Kurkkuviipaleet kiinnitin vaunujen pyöriksi cocktailtikkujen pätkillä.
Kasvisten dippikastikkeeksi maustoin purkillisen kermaviiliä ripauksella suolaa, sokeria ja pippuria.
Viherrakentamistakin kokeilin. Kiinnitin kukkakaalia ja parsakaalia cocktailtikun avulla kurkkujalustoihin ja persiljantupsuja pensaiksi kurkkuviipaleiden varaan. Kokeile sinäkin! Aina ei tarvitse koota kokonaista junaa. Kaksi vaunuakin riittää pieneen kasvisnälkään. P.S. Jos kasvisjunasta jää jotain syömättä, käytä toki kaikki hyväksi keittoihin, patoihin tai kastikkeisiin.
Teksti ja kuvat: Pirjo Toikkanen  
Parsakaali on aivan pientenkin lasten suosikki. (Henkilökuva: Laura Riihelä)