Hyvän olon viherkeitto

Monesti ei tule edes ajatelleeksi, kuinka elintärkeä ja ihmeellinen prosessi ihmisen ruuansulatuselimistö kaikkineen on. Pelkästään suolisto on monimuotoinen, elämää ylläpitävä elin, jonka tehtävänä on pilkkoa ja imeyttää ruuasta saatavat ravintoaineet koko elimistön käyttöön. Ihmeellistä on myös se, että suolisto on yhteydessä aivoihin, koko ihmisen hyvinvointiin. Vatsaa ja suolistoa kannattaa mielestäni välillä hoivata hellivillä ruuilla, kuten sosekeitoilla.

Hyvän olon viherkeitto on esimerkki sosekeitosta, joka nimensä mukaisesti antaa hyvän olon. Kokemukseni mukaan se rauhoittaa vatsaa. Herkkävatsainen voi vaihtaa sipulin kevät- tai ruohosipuliin. Ruuansulatusta helpottaa paljon se, että ruokailuun keskittyy ja pureskelee ruuan kunnolla. Tätä kutsutaan tietoiseksi syömiseksi.

Keittoon tarvitset:

Kuumenna aineksia öljytilkassa:

Lämmitä lisäkkeeksi kikherneitä pestossa:

Hyvän olon viherkeitto

1 sipuli tai kevätsipuli
1 porkkana
200-300 g (puolikas) kukkakaalia
1 lehtisellerin varsi
puolikas salaattifenkolia
1 ps (60-80 g) babypinaattia
2-3 rkl oliiviöljyä
vajaa 1 tl fenkolinsiemeniä
½ tl kuivattua timjamia
5 dl vettä
vajaa 1 tl suolaa
pieni tölkillinen (165 ml) kookosmaitoa
tuoreita basilikanlehtiä

Lisäksi
1 tlk (380/230 g) kypsiä kikherneitä
3 tl pestoa
(raejuustoa)

Kuori ja hienonna pieni sipuli tai käytä pakastettua, hienonnettua sipulia tai käytä kevätsipulia, joka sopii herkkävatsaiselle tavallista sipulia paremmin.

Kuori ja paloittele porkkana. Paloittele myös kukkakaali, lehtiselleri ja fenkoli. Huuhtele pinaatinlehdet.

Kuumenna kattilassa öljy ja lisää siihen kasvikset. Kääntele hetken aikaa ja mausta fenkolinsiemenillä ja timjamilla. Kaada joukkoon puoli litraa vettä. Mausta suolalla ja sekoita.

Kypsennä aineksia 15-20 minuuttia, kunnes ne ovat soseutettavissa. Mausta basilikanlehdillä ja hienonna keitos sauvasekoittimella. Lisää lopuksi kookosmaito ja kuumenna.

Lämmitä valutetut, huuhdotut kikherneet ja pesto kasarissa. Tarjoa lisäkkeenä keiton kanssa.

Teksti, ohje ja kuvat: Pirjo Toikkanen

Juurestimbaalit punajuuresta, porkkanasta ja selleristä

Timbaalit tarkoittavat paitsi tietynlaisia lyömäsoittimia myös tietynlaista ruokalajia. Timbaalit valmistetaan yleensä pieniin annosvuokiin, joskus myös rengasvuokaan tai kartiomaiseen vuokaan, ja kypsennetään uunissa vesihauteessa. Terriinit ja pateet ovat timbaalien sisaruksia, mutta nämä poikkeavat hieman toisistaan. Niin pateet, terriinit kuin timbaalitkin kuuluvat mielestäni joulukauteen.

Joulukautta ajatellen valmistin timbaaleja juureksista: punajuuresta, porkkanasta ja selleristä. Kasvistimbaalit ovat oiva vaihtoehto perinteisille joulun laatikkoruuille. Joulun laatikkoruokia ei tarvitse toki sulkea kokonaan pois. Timbaaleja ja laatikkoruokia voi vaihdella joulukautena niin, ettei kumpiinkaan ehdi kyllästyä. Timbaalit ovat hyvä ratkaisu pienen porukan, myös yhden tai kahden hengen aterialle.

Timbaaleissa juurekset ovat soseutettuina. Kiireinen käyttää valmiita juuressoseita. Jos hankit kokonaisia juureksia, huomioi, että ohjeissani tarvitset kuorittua, käyttövalmista juuresta 300 grammaa.

Timbaalien rakenne on pehmeä, joten ne tarvitsevat seurakseen jotain raikasta ja jotain pureskeltavaa. Valitse mieleisesi: pikkelöityjä kasviksia, kapriksia, marinoituja valkosipuleita, oliiveja tai hillosipuleita, siemeniä ta pähkinöitä sekä rapeaa leipää.

Kuvassa alla: Punajuuritimbaaliseokseen käytin tällä kertaa rakuunaa ja mustapippuria, mutta yrtiksi voit valita myös timjamia tai rosmariinia. Tai kokeile mausteeksi murskattuja katajanmarjoja, kuminaa tai raastettua piparjuurta.

Kuvassa alla: Porkkanatimbaaliin sopivat mausteiksi esim. kuvan kirveli ja kurkuma, mutta erityisen hyviä porkkanan mausteita  ovat aniksen tai fenkolin siemenet. Ne kannattaa hienontaa morttelissa. Myös chili tai raastettu luomuappelsiininkuori ja yrteistä varsinkin rakuuna ovat loistovalintoja nekin.

Timbaaliseosten maustamiseen löydät reseptien lopusta vinkkejä. Koska timbaalit kypsennetään uunissa, kannattaa juuresseoksia energian säästämisen takia tehdä enemmän kuin vain yhden ohjeen määrällä, joko kolminkertainen määrä samaa juuresta tai ohjeen määrä kolmesta eri juureksesta.

Juurestimbaalit kannattaa tarjota kuumina. Voit valmistaa ne ennakkoon, jäähdyttää ja lämmittää kakkuina tarjolle. Kylminä niiden maut eivät tule niin hyvin esiin.

Koska timbaalit kypsennetään uunissa vesihauteessa, lisää reunalliseen uunipannuun kuumaa vettä niin, että vuoat peittyvät ainakin parin senttimetrin verran veteen.

Punajuuritimbaalit

300 g punajuuria (noin 2 keskikokoista)
½ tl suolaa
mustapippuria myllystä
1 rkl tuoretta rakuunaa tai rosmariinia (tai 1 tl kuivattua)
2 kananmunaa
tilkka punaviinietikkaa
vuokien voiteluun voita tai margariinia

Keitä kokonaiset punajuuret kuorineen kypsiksi. Voitele pienet, yhden tai puolentoista desilitran alumiiniset tai silikoniset vuoat huolellisesti. Tästä annoksesta riittää noin neljään pikkuvuokaan. Voit käyttää myös muffinipeltiä. Irrottamisen helpottamiseksi voit vuorata muffinipellin kolot leivinpaperilla ja voidella sisuksen.

Kuori juurekset hieman jäähtyneinä, paloittele ja siirrä kulhoon. Lisää mausteet ja soseuta sauvasekoittimella. Vatkaa toisessa kulhossa kananmunien rakenteet rikki ja lisää joukkoon punajuuriseos ja viinietikka. Annostele seos voideltuihin vuokiin.

Kypsennä timbaaleja 175-asteisessa uunissa vesihauteessa noin puolen tunnin ajan. Kumoa timbaalit hieman jäähtyneinä.

Lisää pinnalle tarjoiluvaiheessa esim. pinjan- tai muita siemeniä, yrtinoksia tai vaikka pilkottua etikkapunajuurta.

Vinkki: Punajuuren mausteiksi sopivat rakuunan tai rosmariinia sijaan raastettu piparjuuri, murskatut katajanmarjat tai yrteistä timjami.

Kuvassa alla: Porkkanatimbaalien mausteina 3 tl appelsiininmehua ja 1/2 tl hienonnettuja aniksensiemeniä suolan ja valkopippurin lisäksi.

Porkkanatimbaalit

300 g porkkanoita (noin 5 keskikokoista)
½ tl suolaa
valkopippuria myllystä
hiven muskottia
2 rkl tuoretta kirveliä (tai 2 tl kuivattua)
½ tl kurkumaa
2 kananmunaa
tilkka appelsiinin tai sitruunan mehua
vuokien voiteluun voita tai margariinia

Valmista samaan tapaan kuin punajuuritimbaalit.

Pikkelöi lisäkkeeksi porkkanaa. Paloittele kuorittu porkkana. Kuumenna väkiviinaetikkaa, sokeria ja vettä suhteessa 1:2:3, kunnes sokeri sulaa. Lisää porkkanapalaset lasitölkkiin ja kaada pikkeliliemi päälle. Anna maustua jääkaapissa vähintään muutama tunti.

Vinkki: Voit maustaa porkkanatimbaalit muskotin, kirvelin ja kurkuman sijaan hienonnetuilla aniksen tai fenkolin siemenillä tai rakuunalla, chilillä tai pestyn luomuappelsiinin raastetulla kuorella. 

Mukulaselleritimbaalit

300 g mukula- eli juuriselleriä (kuorittuna)
½ tl suolaa
½ tl murskattua viherpippuria
2–3 rkl tuoretta, hienonnettua persiljaa (tai 2 tl kuivattua)
1 tl piparjuuriraastetta
2 kananmunaa
tilkka kermaa
vuokien voiteluun voita tai margariinia

Valmista kuten edelliset juurestimbaalit.

Huomioi, että sellerin paino vähenee kuorintavaiheessa melkoisesti. Kuori ja paloittele selleri ennen keittämistä. Keitettävää, kuorittua selleriä tulee olla noin 300 g.

Lisää selleritimbaalien päälle tarjoiluvaiheessa pienet rosmariininoksat, omenaa tai vaikka etikkakurkkua.

Vinkki: Persiljan sijaan voit käyttää timjamia tai rosmariinia, mutta vähennä määrää.

Teksti, ohjeet ja kuvat: Pirjo Toikkanen

Juureslaatikot uusin kujein

Kasviksista inspiraatiota saavana kokkaajana mielenkiintoni herää erityisesti silloin, kun kohtaan uuden kasviksen. Edelliskerran näin kävi vuosituhannen alussa, kun kuulin broccoliinista eli varsiparsakaalista. Suomenkielistä nimeäkään uutuudella ei vielä tuolloin ollut pitkään aikaan. Nimi oli keksittävä siinä vaiheessa, kun tuote saatiin markkinoille ensin tuontituotteena, sitten kotimaisena. Oli tehtävä kokeiluja ja etsittävä käyttötapoja.

Viitisen vuotta sitten kohdalle osui itselleni tuntematon juures, jolla jo oli olemassa selkeä suomen kielen nimi: juuripersilja. Kyse on uusvanhasta juureksesta, jota on nyt alettu ammattimaisesti viljellä. Ensiksi ihastuin juuripersiljaan uunissa paahdettuna. Sitten olen tehnyt siitä sosekeittoa ja käyttänyt juuripersiljaa liemijuureksena.

Nyt juuresten kulta-aikana, kun mennään kohti joulua, sain toiveen kehittää juuripersiljasta jotain uutta joulupöytään.

Kokeilun tuloksena kirjasin muistiin juuresterriinin ja juuressoselaatikon ohjeet, olkaapa hyvät!

Juuripersilja-porkkanaterriini

500 g juuripersiljaa

500 g porkkanaa

vettä, suolaa

appelsiininmehua, fenkolinsiemeniä

(pomeranssinkuorta, kokonaista kardemummaa)

2 rkl rypsiöljyä

2 dl ranskankermaa

suolaa, mustapippuria

2 rkl sitruunanmehua

tuoretta persiljaa

150 g juustoraastetta

Koristeeksi: persiljaa tai lehtikaalia

Kuori juuripersiljat ja porkkanat. Leikkaa juurekset terävällä veitsellä leikkuulaudan päällä pitkittäin noin puolen sentin viipaleiksi.

Keitä juuripersiljat ja porkkanat eri kattiloissa niukassa nestemäärässä. Lisää porkkaviipaleiden keitinveteen suolan lisäksi appelsiininmehua ja fenkolinsiemeniä. Juuripersiljalle voit lisätä keitinveteen suolan lisäksi kokonaisia glögimausteita, esim. kardemummaa ja pomeranssinkuorta. Keitä molempia noin 10 minuuttia ja valuta keitinvesi pois.

Vuoraa pitkäomainen leipävuoka leivinpaperilla ja voitele sisäpinta öljyllä.

Mausta ranskankerma suolalla, pippurilla, sitruunanmehulla ja persiljalla.

Lado vuokaan kerros porkkanaviipaleita, lisää ranskankermaseosta ja ripota kerros juustoraastetta. Lado seuraavaan kerrokseen juuripersiljaviipaleita, sitten ranskankermaseosta ja juustoraastetta. Jatka samaan tapaan. Vuorottele porkkanaa ja juuripersiljaa. Jätä päällimmäiseksi juuresviipaleita ja voitele pinta öljyllä.

Paista terriiniä 175-asteisessa uunissa tunnin ajan. Siirrä jäähtymään. Voit lisätä jäähtymisvaiheessa vuokaan painoksi pitkittäin esim. maitotölkin.

Kumoa terriini vuoastaan ja poista leivinpaperi. Viipaloi terävällä veitsellä. Koristele persiljalla tai lehtikaalilla.

Toinen juuripersiljaa sisältävä laatikkoruokani valmistuu soseutetuista juureksista.

Juuripersilja-palsternakkalaatikko

500 g juuripersiljaa

500 g palsternakkaa

4 puikulaperunaa

vettä, suolaa

25 g voita

2 dl kuohukermaa

2 dl keitinlientä

1 kananmuna

2 rkl korppujauhoa

2 rkl vaaleaa siirappia

1 tl suolaa

½ tl jauhettua neilikkaa

ripaus muskottipähkinää

Lisäksi

voita ja korppujauhoa

Kuori juuripersiljat ja palsternakat. Jätä yksi palsternakka kokonaiseksi. Leikkaa muut juurekset melko pieniksi paloiksi, palsternakat juuripersiljaa kookkaammiksi. Kuori ja lohko perunat.

Lisää juures- ja perunapalat sekä yksi kokonainen palsternakka vähäiseen, suolalla maustettuun veteen. Keitä soseutettavan kypsiksi. Valuta keitinliemi talteen. Kokonaisen palsternakan ei tarvitse täysin kypsyä. Ota se erilleen ja halkaise pituussuunnassa. Soseuta muut juurekset ja perunat.

Lisää soseeseen nokare voita. Sekoita joukkoon kerma ja keitinlientä. Vatkaa kananmuna ensin haarukalla pikkukupissa ja sekoita sitten soseeseen. Lisää korppujauho, siirappi, suola, neilikka ja muskottipähkinä. Tarkista maku.

Voitele uunivuoka voilla ja kaada seos vuokaan. Paina pintaan palsternakan puolikkaat. Lisää voinokareita ja korppujauhoa.

Paista laatikkoa 130-asteisessa uunissa parin tunnin ajan.

Teksti, ohjeet ja kuvat: Pirjo Toikkanen

Kerralla uuniin: sitruslohta ja kasviksia

”Puoli kiloa päivässä” on varmasti tuttu rallatus monelle. Se tarkoittaa, että kasviksia suositellaan syömään vähintään puoli kiloa joka päivä, mieluiten enemmänkin. Punnita ei tarvitse, vaan ajatellaan mitaksi oma koura, jolloin tuo määrä tarkoittaa kuutta omaa kourallista jaettuna päivän eri aterioille. Myös hedelmät ja marjat kuuluvat kasviksiin.

Kuvassa kirjolohta ja kasviksia menossa uuniin. Juureksia ja perunaa olen esikypsentänyt, jotta kaikki valmistuu yhtä aikaa.

Lisäksi kasviksia tulisi käyttää monipuolisesti ja vaihdellen, saatavuuden ja sesonkien mukaan. Terveyden kannalta on hyvä, jos valitsee kasviksia viittä eri väriä: punaisia, keltaisia ja oransseja, valkoisia ja ruskeita, vihreitä sekä sini-purppuraisia. Silloin saa kaikkia tarvitsemiaan ravintoaineita ja flavonoideja mahdollisimman monipuolisesti.

Kuva: Juurekset ja parsakaalin varsiosat vievät pidemmän kypsymisajan kuin kalafilee, parsakaalin nuput ja tomaatit, joten nämä ensin uuniin.

Kaikkia muita värejä kasviksista on helppo löytää, mutta sini-purppuraa on ehkä vähiten. Punakaali, punajuuri, siniset perunat, punasipuli, liila kukkakaali, marjoista mustikka ja tumma karviainen sekä hedelmistä tumma luumu tulevat ensiksi mieleen. Valkoisia ja ruskeita kasviksia ovat esimerkiksi palsternakka, juuripersilja, nauris ja sienet.

Uunissa paahtamisen jälkeen lisäsin kalalle tuoretta tilliä.

Kokosin uunipannulle kasviksia ja perunaa niin, että viiden värin tavoite toteutuu. samalla uunipannullisella kypsensin kirjolohifileen. Juureksia ja perunaa kypsensin ennakkoon 15 minuuttia, lisäsin kalan ja loput kasvikset ja jatkoin toiset 15 minuuttia, jolloin kaikki oli valmista. Kätevää ja helppoa!

Kastikkeeksi sopii sitruunalla, tillillä, suolalla, pippurilla ja ripauksella sokeria maustettu ranskankerma.

Lohen pintaan sekoitin sitrusviipaleiden alle maustetahnan, jonka ohjeen olen poiminut joskus Glorian ruoka & viini -lehdestä.

Sitruslohta ja kasviksia

1 (ruodoton) kirjolohifilee, noin 700 g
Maustetahnaan
2 rkl hunajaa
1 rkl rypsiöljyä
1 rkl raastettua inkivääriä
2 valkosipulinkynttä
2 rosmariininoksaa
½ sitruunan mehu
1 tl suolaa
Pinnalle
1 sitruuna
1 limetti
Lisäksi
viittä väriä kasviksia: esim. sinisiä Blue Kongo -perunoita, parsakaalia, porkkanoita, juuripersiljaa tai palsternakkaa, pieniä terttutomaatteja

Sekoita maustetahnan ainekset keskenään, kuoritut valkosipulinkynnet raastettuina ja rosmariini hienonnettuna.

Pese pienehköt perunat ja halkaise ne. Kuori ja paloittele porkkanat ja juuripersiljat tai palsternakka. Paloittele parsakaalin varsiosat. Pyöräytä näille kevyesti öljyä ja suolaa ja siirrä leivinpaperin päälle pellille. Huuhtele ja paloittele parsakaali ja tomaatit.

Kypsennä 225-asteisessa uunissa perunoita ja juureksia noin 15 minuuttia. Sivele tällä välin kirjolohifileen pinta tahnalla.

Ota uunipannu esille ja nosta maustettu kalafilee keskelle kasviksia. Peitä sen pinta ohuilla sitrusviipaleilla. Lisää kevyesti öljytilkassa ja pienessä suolamäärässä pyöräytetyt parsakaalit ja tomaatit mukaan.

Vähennä uunin lämpö 200 asteeseen ja jatka ruuan kypsentämistä 15 minuuttia, kunnes kala on mehevän kypsää. Tarkista myös perunoiden ja juuresten kypsyys ja siirrä ne tarvittaessa vielä uuniin.

Tarjoa sitruunalla, tillillä, ripauksella sokeria, suolalla ja pippurilla maustetun ranskankerman kanssa.

Teksti, kuvat ja ohje: Pirjo Toikkanen

Talven paras purkkisalaatti

Juureksista ehkä vähimmälle huomiolle on jäänyt lanttu. Se ei herätä samoja intohimoja kokkaajissa kuin punajuuri, palsternakka, maa-artisokka tai muu mukula ja juures. Lanttulaatikko jakaa mielipiteet, eikä lantturaastekaan hurraahuutoja nostata. Voisiko lantulle ja lantusta tehdä jotain? Lantun

makuun pääsee parhaiten, kun hankkii juureksen kokonaisena. Paloittelua varten valitaan tukeva ja terävä veitsi ja alle leikkuulauta. Lohkottuna lantun kuoriminen sujuu, ja kuorta kannattaa useimmiten poistaa kunnolla. Tarkista, onko kuoren tuntumassa kitkeryyttä, ja poista kuorikerrosta sen mukaan. Lantulle tyypillinen maku tulee sinappiöljystä, ja siinä tunnistaa kaalin ja nauriin aromeja.

Raastoin lanttulohkot myllyraastimella yhdessä porkkanoiden kanssa. Muistin kauan sitten kehittämäni ohjeen, jolle annoin aikoinaan nimen 24h -salaatti. Lisäsin silloin juuresten kumppaneiksi lehtiselleriä, vihreää chiliä ja kastikkeen. Salaatin nimesin sen perusteella, että annoin ainesten marinoitua vuorokauden ajan. Kehitin ohjetta nyt hieman uudelleen muun muassa lisäämällä mukaan inkivääriä ja rosmariinia, jotka sopivat lantun makupareiksi hyvin.

Raastemaisen salaatin pakkasin marinadeineen lasitölkkiin, kiersin kannen päälle ja siirsin jääkaappiin. Maustuttuaan salaattia voi käyttää vähin erin ainakin viikon ajan, ja sitä kannattaa täydentää tilanteen mukaan. Olen lisännyt salaattiannokseeni useimmiten jonkin sitrushedelmän, mieluiten veriappelsiinin, mutta pähkinätkin salaattiin sopivat. Sitruunalla maustetut, kypsät linssit tai kikherneet tekevät salaatista ruokaisan. Maistuu todella hyvältä ja on kätevää!

Lue lisää kiinnostavaa asiaa lantusta ja sen monista upeista käyttötavoista kohdasta kasviskoulu osoitteesta: http://www.rouvakasvis.fi/

Lanttu kuuluu osana myös talviruokaan nimeltä Alsacen lanttu-possupata, jonka valkoviinillä aateloidun, makuhermoja kutkuttavan ohjeen löydät kirjastani Rouva Kasviksen parhaat, Otava 2017. Pataruoasta alla kuva, kuvaaja Laura Riihelä. Tiedän, että tästä on tullut monen perheen suosikkiruoka, jota tehdään yhä uudelleen. Ohjeen olen sijoittanut kirjan tammi-helmikuun osioon sivulle 89.

Mutta takaisin raastemaiseen lanttusalaattiin. Kutsun sitä purkkisalaatiksi, koska tätä salaattia voi todellakin säilyttää marinadeineen jääkaapissa lasitölkissä. Se on enemmän kuin lantturaaste. Makumaailma on aasialaistyylinen, ja maussa on sopivasti potkua.

Talven paras purkkisalaatti

noin 1 kg:n lanttu

2 porkkanaa
1 vihreä chili
1 rkl raastettua inkivääriä
2–3 lehtisellerin vartta
1 makea sipuli tai pätkä purjoa
1 dl hienonnettua persiljaa
1 rkl hienonnettua rosmariinia

Marinadi
3/4 - 1 dl sokeria
1 dl omena- tai valkoviinietikkaa
1 tl sinappijauhetta
1/4 tl mustapippuria myllystä
1 tl suolaa

Lohko ja kuori lanttu. Kuori porkkanat ja sipuli tai varaa pala purjoa. Paloittele huuhdottu, halkaistu chili, poista samalla kanta ja siemenet. Viipaloi lehtisellerin varret ja halkaistu sipuli.

Raasta lanttu ja porkkanat melko hienoksi raasteeksi. Hienonna persilja ja rosmariini. Siirrä ainekset, myös raastettu inkivääri, melko isoon kulhoon ja sekoita kahdella lusikalla nostellen. Voit myös tehdä niin, että sekoitat inkivääriraasteen marinadiin.

Yhdistä marinadin ainekset pieneen lasitölkkiin ja ravista, jotta sokeri liukenee. Valele marinadi salaattiaineksille ja sekoita nostellen.

Siirrä salaatti isoon, 3 litran lasitölkkiin, sulje ja laita jääkaappiin.

Ruokaohje: Pirjo Toikkanen

Vinkit:

Marinadin sokerista on kysytty. Kokeilin tehdä ohjeen mukaisen 3 litran annoksen raastesalaattia niin, että käytin marinadiin 3/4 dl hunajaa (sokerin sijaan). Maistelun perusteella onnistui. Ohjeessa sokerilla on kaksi tehtävää. Lanttu on talvikautena jo menettänyt makeuttaan; se saattaa olla puisevaa ja kovaa, jopa kitkerää. Sen takia olen lisännyt makeutta. Joku toinen puolestaan syö ilman sokeria. Toinen syy on säilyvyys. Ainakin 1-2 hengen taloudessa on iso etu, kun käytön voi jakaa viikon, jopa kahden viikon ajalle. Sokeri, viinietikka ja suola säilyttävät. Kolmen litran raasteannokseen tulee 1 dl:n sokerilisäyksellä sokeria 0,6 tl / 1 dl raastetta. Mutta todellakin, sokerin määrää voi halutessaan, maun ja tilanteen mukaan vähentää. Lantun laatu ja maku ovat tämän salaatin kohdalla se ratkaiseva tekijä. Lantun maku on hyvä tarkistaa ennen kuin alkaa raastaa.

Käännä tiiviisti suljettu purkki ylösalaisin aina ennen kuin olet ottamassa uutta annosta, jolloin marinadi levittyy salaattiin tasaisesti. Purkkisalaatti on tekeytynyt parhaimmilleen seuraavaan päivään mennessä, mutta hyvää jo hetimmiten. Ota käyttöön vähin erin. Säilyvyys on jääkaapissa vähintään viikko, ja pidempäänkin.  

Täydennä salaattia eri tavoin käyttötilanteessa. Esimerkiksi pähkinät ja kuivatut marjat sopivat. Appelsiinit, varsinkin veriappelsiini, sekä pienet sitrukset ovat loistovalinta. Samoin mango täydentää salaatin hienosti.

Lisää ruokaisuutta salaattiin saat, kun lisäät siihen kypsennettyjä linssejä tai kikherneitä. Huuhdo ne ensin ja raikasta maku pusertamalla joukkoon sitruunan mehua. 

Muuntele salaattia tilanteen mukaan. Esimerkiksi rosmariinin ja persiljan voi jättää pois ja lisätä niiden sijaan salaattiin tarjoiluvaiheessa korianteria ja/tai thaibasilikaa. 

Siirrä salaattia evääksi sopiva kerta-annos sopivaan purkkiin ja ota töihin mukaan.

Huom.
Myös Suomen Luonto -sivusto kertoo lantusta:
https://suomenluonto.fi/lanttua-laatikossa/

Ruokaohje, kuvat ja teksti: Pirjo Toikkanen

Kesäkeittoa varhaisvihanneksista ja -perunoista

Kesäkeitto pitää valmistaa silloin, kun vihannekset ja perunat ovat herkimmillään. Kesäkeitto on alku- ja keskikesän herkku. Turha yrittääkään kehitellä tätä ruokaa talvella, saatikka sitten kevättalvella. Veikkaanpa, että noihin aikoihin tarjottu kesäkeitto on ollut syypää siihen, että kaikkien suosikkeihin kesäkeitto ei kuulu.

Mutta nyt kesäkeitto tehdään parhaista mahdollisista aineksista, primööreistä, kasvisesikoisista, eikä kukaan voi olla tästä kesäkeitosta pitämättä. Keittoon valitaan äskettäin maasta nostettuja varhaisperunoita sekä nuoria porkkanoita, uutta kukkakaalia ja nippusipuleita. Nämä ainekset kypsyvät todella nopeasti. Kesäkeiton kasvisten tulee jäädä napakankypsiksi. Varo ylikypsentämästä niitä. Mukaan lisätään paljon vihreää: tilliä, tuoreita herneitä, pinaatinlehtiä ja persiljaa.

Kesäkeitto ei jää luiruksi, kun liemi tukevoitetaan nokareella perinteistä sulatejuustoa, Koskenlaskijaa. Juustoa ei tarvitse lisätä kovin paljon. Toki juuston voi jättää kokonaan pois, ja lisätä keittoon vain nokareen voita tai lorauksen kuohukermaa. Suolaa, pippuria ja ehkäpä hiven sokeriakin ripautetaan liemeen. Maku on aina tarkistettava oman suun mukaiseksi.

Ruisleipä täydentää tämän keiton. Se voi olla rukiista hapankorppua tai esimerkiksi jälkiuunileipää.

Pirjon kesäkeitto

1 nippu porkkanoita
noin 750 g varhaisperunoita (siikliä, jussia, annabellea, veloxia, solistia…)
6 dl vettä
1 tl suolaa
1 nuori kukkakaali suojalehtineen ja kantoineen
2 nippusipulia varsineen
2 dl tuoreita pinaatinlehtiä (babypinaatti)
½ l tuoreita herneenpalkoja
mustapippuria myllystä
ripaus sokeria
5 dl kevyt- tai täysmaitoa
25 - 50 g sulatejuustoa (Koskenlaskija)
1 dl hienonnettua persiljaa
1 dl hienonnettua tilliä

Harjaa ja raaputa porkkanat ja perunat puhtoisiksi. Leikkaa porkkanat viistosti paksuiksi viipaleiksi ja lohko perunat.

Huuhtele kukkakaali ja irrottele se pieniksi nupuiksi. Paloittele kantaosa ja suojalehdet.

Huuhtele sipulit ja viipaloi ne.

Kuumenna vesi kattilassa kiehuvaksi. Mausta suolalla. Lisää porkkanat ja perunat. Keitä viitisen minuuttia, ja lisää kukkakaali. Keitä muutama minuutti ja lisää sipulit. Keitä pari minuuttia.

Lisää kattilaan huuhdotut suikaloidut pinaatinlehdet ja paloistaan irrotellut herneet. Voit säästää muutaman kokonaisen herneenpalon laitettavaksi keittoon avattuina. Kuumenna keitto jälleen kiehuvaksi.

Kaada kattilaan maito, kuumenna ja lisää sulatejuusto nokareina. Mausta keitto ja tarkista maku.

Lisää persilja ja tilli. Tarjoa keitto ruisleivän ja raikkaan veden kanssa.

Teksti, kuvat ja ruokaohje: Pirjo Toikkanen

Varhaiskaalipata nyhtökauraa ja quornia vertaillen

Lihan vaihtoehdoksi on Suomessa innovoitu täysin uusi tuote, nyhtökaura. Nyhtökaura on kaurasta, härkäpavusta ja keltaherneestä kehitetty, proteiinipitoinen kasvistuote. Se on tuotu kuukausia kestäneen, positiivisen kohun saattelemana markkinoille toukokuun toisella viikolla. Kysyntä on ollut niin kovaa, etteivät kaikki halukkaat ole tuotetta päässeet edes kokeilemaan. Kauppoihin saadut erät on myyty nopeasti loppuun.
Kuvassa nyhtökauraa osana kaalipataa.

Entuudestaan lihan vaihtoehdoksi ruokiin on voinut valita soijarouhetta, tofua, seitania tai quornia. Pakastettu quorn on sieniproteiinivalmiste Iso-Britanniasta. Sitä näkee käytettävän esim. ruotsalaisessa vegereseptiikassa. Suomessa quorn on jäänyt aika tuntemattomaksi.
Kuvassa vasemmalla maustettua kauranyhtöä ja oikealla maustamatonta, pakastettua  quornia.


Kauranyhtöä pidetään kaivattuna keksintönä, jollaisia Suomi juuri nyt tarvitsee. Tuotetta tehdään Gold & Green Foodsissa, Järvenpäässä. Yritys haluaa vähitellen siirtyä kokonaan pohjoismaisiin raaka-aineisiin. Tällä hetkellä käytössä on suomalaista ja ruotsalaista kauraa ja papua sekä keskieurooppalaista herneproteiinia.

Itse syön niin kalaa, lihaa kuin kasviksiakin, mutta voin mielelläni vaikka viikoittain nauttia myös kasvisaterioita. Silloin valitsen useimmiten erilaisia palkokasveja, papuja, linssejä ja herneitä yhdistettynä kasviksiin ja täysjyväviljaan.

Pavuista ja täysjyväviljasta yhdessä saa tarpeellisen proteiinin erilaisine aminohappoineen. En ole kaivannut lihaa jäljitteleviä nakkeja tai lihoja, koska voin tehdä ruokaa proteiinipitoisista kasviksista ja viljasta, toki myös lisäämällä niihin maitovalmisteita ja kananmunaa.

Ymmärrän, että puhtaasti kasvisruokavaliota noudattava haluaa vaihtelun vuoksi lihaa korvaavia proteiinivalmisteita. Maailmalla tällaisille tuotteille kerrotaan olevan valtavasti kysyntää. Hienoa, jos Suomi saa nyhtökaurasta himoitun vientituotteen.

Ehkäpä volyymien kasvaessa nyhtökauran hinta alenee niin, että tavallinenkin suomalainen on valmis nyhtökauraa ostamaan. Tällä hetkellä nyhtökauran kilohinta on noin 22 euroa. Quorn maksaa 13 – 14 euroa kilolta. Lihan hinta vaihtelee ruhonosan mukaan. Jauhelihaa saa alkaen seitsemän euroa kilo.

Maku ja suutuntuma varmasti ratkaisevat. Tähänastisista lihan vaihtoehdoiksi tehdyistä tuotteista olen pitänyt eniten quornista. Siksi halusin sen vertailukohdaksi, kun aloin ensimmäistä kertaa testata nyhtökauraa. Kaupan ja elintarviketeollisuuden koekeittiöissä ja erilaisissa makuraadeissa työskennelleenä olen sitä mieltä, että koemaistelussa on hyvä olla joku rinnakkaistuote. Muutoin on aika vaikea muodostaa mielipidettä.

Kuvan quornia maustoin tomaattisoseella, paprikajauheella ja persiljalla.
Nyhtökauraa onnistuin saamaan vain maustettuna. Käytin siis kaalipataani tomaatti-paprika-persiljamaustettua nyhtökauraa. Se näytti tummahkolta säilykelihalta tai ylikypsältä naudanlihalta. Quorn puolestaan on maustamatonta, ja se näyttää vaalealta, kuutioidulta broilerinlihalta. Pataa varten maustoin quornia tomaattisoseella, paprikajauheella ja persiljalla saadakseni siitä suunnilleenkaan vertailukelpoisen.

Suutuntuma muistuttaa todellakin niin nyhtökaurassa kuin quornissakin lihaa. Nyhtökaura on pitkäsäikeisempää, aivan kuin nyhtölihaa. Vaikutti siltä, että nyhtökauraa ei kannata uudelleen kuumentaa, koska liemessä vettyessään se muuttui hieman kumimaisen tai liiskaisen tuntuiseksi. Quorn on mureampaa, kuin broilerinlihaa. Kumpaakin perhe söi mukisematta osana varhaiskaalipataa. Nyhtökauran mausteisuus oli lisännyt makua myös padan kasviksiin. Ilmeisesti nyhtökauran ominaismaku on mieto samalla tavalla kuin quorninkin. Siinä tunnistaa jonkin verran viljan aromia.

Yhden kokeilun perusteella voin todeta, että nyhtökaura pärjäsi maun ja suutuntuman perusteella quornille, niin erilaisia kuin ne ovatkin. Quornin rakenne on suuhuni kyllä miellyttävämpi kuin säikeisen nyhtökauran.

Pakkaustietojen mukaan nyhtökaura sisältää proteiinia 28,4 ja quorn 14 g / 100 g. Hienoa, että suomalaiset Reetta Kivelä ja Maija Itkonen ovat tällaisen nyhtökaura -tuotteen keksineet! Sille voi vain toivottaa onnea. Ehkä megalomaaninen hypetys asian ympärillä saa monet kuitenkin toisaalta hieman kriittisiksi.

Korvaani särähtää, kun nyhtökauraa kutsutaan Pohjolan superfoodiksi. Minulle Pohjolan supertuotteita ovat mustikka, kaura, ruis, juurekset, kaalit, yrtit, uudet perunat ja monet muut aidot ruoan raaka-aineet. Ja kuten mainitsinkin, mieluiten käytän palkokasveja ja viljaa kasviproteiinin lähteinä. En ole osannut kaivata, että nämä aineet hierrettäisiin lihaa jäljitteleväksi tuotteeksi.

On niin paljon erilaisia papuja: kuivattuina, pakastettuina ja tölkitettyinä. Syksyllä voi käyttää tuoreita, esimerkiksi kotimaisia härkäpapuja ja palkoineen syötäviä papuja. Pidän myös tuoreista, pakastetuista ja kuivatuista herneistä sekä kuivatuista ja tölkitetyistä linsseistä. Lisään mieluiten itse näiden rinnalle kauraa ja muita täysjyväviljoja.

Toisen ostamani "Pulled Oats" -paketin, joka on maustettu limetillä, seesamilla ja inkiväärillä, aion paistaa kevyesti pannussa ja lisätä mukaan maukasta, paksua kastiketta. Liemessä lillumisesta nyhtökaura ei käsitykseni mukaan pidä.

Koska nyhtökaura näyttää nyhtölihalta, se sopinee loistavasti burgereiden ja erilaisten leipien täytteeksi sakeiden kastikkeiden saattelemana. Salaattiin minun on vaikea "nyhtistä" kuvitella, mieluummin vaikka vokkiin, lasagneen tai muihin pastaruokiin.
Kuvissa valmistamieni varhaiskaalipatojen aineksia. Ks. myös ruokaohje!

 

Varhaiskaalipata

1 dl irtonaista ohra-riisiä (raakana) tai spelttijyviä
7 ½ dl kasvislientä + 1/2 l
2 – 3 kevätsipulia
1 valkosipulinkynsi
2 rkl rypsiöljyä
1 varhaiskaali (noin 750 g)
2 porkkanaa
1 tlk (400 g) säilykekirsikkatomaatteja
3 rkl tomaattisosetta
250 g tomaatti-paprika-persiljamaustettua nyhtökauraa tai 300 g quornia
½ tl mustapippuria myllystä
½ dl hienonnettua, tuoretta timjamia

Keitä ohra-riisiseos pakkauksen ohjeen mukaan. Käytä kasvislientä. Myös spelttijyvät tai jyvämäiset kaurasuurimot sopivat hyvin. Katso kypsentäminen pakkauksesta.

Kuori ja hienonna valkosipulinkynsi. Viipaloi kevätsipulit. Paloittele varhaiskaali ja kuoritut porkkanat.

Kuumenna ison kattilan pohjalla tilkka öljyä. Kuullota siinä sipulit ja porkkanat. Lisää suikaloitu kaali.

Kaada kattilaan säilyketomaatit liemineen. Huuhtele tölkin sisus mukaan kasvisliemellä ja lisää loppukin kasvisliemi kattilaan. Sekoita joukkoon tomaattisose.

Anna ainesten porista kannen alla puolisen tuntia.

Jos käytät pakastettua quornkuutioita, voit maustaa ne paprikajauheella ja tomaattisoseella sekä hienonnetulla tuoreyrtillä, esim. persiljalla.

Lisää nyhtökaura kattilaan vasta aivan valmistuksen lopussa. Mausta pata pippurilla ja timjamilla. Jos käytät quornkuutioita, lisää ne valmistuksen puolivälissä, jotta ne ehtivät kypsyä 15 minuuttia.

Tarkista ruoan maku. Lisää makusi mukaan tarvittaessa suolaa, pippuria tai esim. sitruunanmehua tai tuoreyrttiä.

Lue ajankohtaista tietoa varhaiskaalista: www.rouvakasvis,fi / Kasviskoulu

Kuvassa varhaiskaalipataa, jossa quornia.

Teksti, ruokaohje ja kuvat: Pirjo Toikkanen

Varhaiskaalista coleslaw

Niin kauan kuin muistan, huhtikuun lopussa kauppoihin ovat ilmestyneet unkarilaiset varhaiskaalit. Niillä herkuteltiin jo opiskeluaikaan valmistamalla varhaiskaali-krakovanmakkarapataa. Varhaiskaali tuli mieleeni nyt, kun mietin, mikä maistuisi parhaiten pienten, grillattujen rypsiporsaspihvien kanssa.

Unkarilaiseen varhaiskaaliin on hyvä tarttua keväällä, mutta totuus on se, että parasta varhaiskaalia on kotimainen. Suomalaista, harsojen alla kasvatettua varhaiskaalia saa kesäkuusta heinäkuulle eli vain reilun kuukauden ajan. Siihen kannattaa tutustua, koska se varhaiskaali on todella rapeaa, makeahkoa ja mehevää. HUOM: Kotimaiselle varhaiskaalille parhaan coleslaw-ohjeen löydät kesäkuulta 2019 nimellä Kesän paras salaatti:

http://rouvakasvis.blogspot.com/2019/06/kesan-paras-salaatti.html

Lue ajankohtaista tuotetietoutta kotimaisesta varhaiskaalista: www.rouvakasvis.fi / kasviskoulu

Coleslaw’lla on mielikuvissani eräästä syystä erityisen positiivinen kaiku salaattina, jota kannattaa suosia. Nimittäin vuosia sitten olin vanhempainilloissa poikieni kouluaikaan oppinut yhtenä muista vanhemmista tuntemaan ravitsemusfysiologian professorin. Kerran lasten ollessa jo yläkoululaisia, hän sattui ohimennen mainitsemaan kaalisalaatin. Vanhemmat puhelivat urheilukentän laidalla keskenään, kuinka nuoriso mielellään grillaa makkaraa. ”Siitä vaan niin kauan, kun lisänä on iso kulhollinen coleslaw-salaattia”, sanoi asiantuntija. Ja saattoi hän mainita ruisleivänkin…

Täytyy todeta, että tuontivarhaiskaali ei mielestäni makunsa puolesta täysin vedä vertoja sille varhaiskaalille, jota saamme kesäkuussa kotimaisena. Mutta varaslähtö sallittakoon! Hyvää tämäkin oli. Raikasteeksi lisäsin salaattiin vihreää omenaa ja tuoretta ananasta, ja kastikkeen maustoin pirteäksi piparjuurella.

Taustatietoa keräkaalista tulossa sivulle www.rouvakasvis.fi / Kasviskoulu

Coleslaw

puolikas varhaiskaalia (noin 500 g)
1 vihreä omena
pieni lohko tuoretta ananasta (tai valutettua ananasmurskaa tölkistä)
1 porkkana
noin neljännes purjoa
1 dl tuoretta, hienonnettua persiljaa
Kastike
½ dl laadukasta majoneesia (esim. Hellman’s)
½ dl turkkilaista jogurttia
2 rkl (rakuuna)viinietikkaa
¾ tl suolaa
¼ tl mustapippuria myllystä
ripaus sokeria tai tilkka hunajaa
1 rkl raastettua, tuoretta piparjuurta (2 rkl piparjuuritahnaa putkilosta)

Sekoita kastikkeen aineet ensin. Tarkista maku.

Halkaise kaali ja poista kova kantaosa. Varhaiskaalin leikkaaminen sujuu parhaiten veitsellä.

Kuori porkkana ja raasta se. Paloittele omena. Halkaise ja huuhtele purjo ja leikkaa viipaleiksi. Kuori pala ananasta ja leikkaa paloiksi.

Siirrä salaatin aineet isoon kulhoon. Lisää kastike ja sekoita hyvin kahdella lusikalla nostellen ja käännellen.

Anna salaatin vetäytyä jääkaapissa ennen tarjoamista, jotta maut tasaantuvat.

Vinkki: Jos teet coleslaw’n varastoidusta kaalista, toimi näin: Suikaloi kaali vihannesleikkurilla tai terävällä juustohöylällä tai mandoliinilla. Huuhtele pitkään varastoitu kaali lävikössä kuumalla vedellä, jolloin kaali pehmenee ja maku pyöristyy. Jäähdytä hyvin. Varastoidusta kaalista saat mehukasta myös kaulimalla kaalisuikaleita pöytää vasten. Varhais-, kesä- ja syyskaalit ovat mehukkaita ja rapsakan raikkaita, ja ne voi ilman esikäsittelyjä leikata krouvistikin suoraan salaatiksi.

Teksti, kuvat ja ruokaohje: Pirjo Toikkanen