Moussaka - lempeän herkullista uuniruokaa

Ihminen kaipaa lohdullista ruokaa rauhoittamaan mieltä esimerkiksi juuri nyt,  maailman sotauutisten keskellä. Itselläni tulivat mieleen uuniruuat, peruna ja lapsuuden maitokastike. Muistin kreikkalaisen moussakan, ja niinpä tein sitä suomalaisena, perunaa sisältävänä versiona.

Käytin tähän uuniruokaan puolet perunaa ja puolet munakoisoa. Moussakassa on jotain samaa kuin lasagnessa. Lasagnen tapaan tähänkin vuokaruokaan tarvitaan jauhelihakastiketta, jonka valmistin yksinkertaisesti karitsan jauhelihasta yrtein ja tomaattisoseella maustaen. Maitokastikkeeseen sulatin emmentaljuustoraastetta.

Moussaka-ohje ei ole hätäiselle eikä kiireiselle kokkaajalle. Aikaa valmistamiseen kuluu rauhallisesti edeten useampi tunti, mutta tekeminen on ainakin itselleni mieluisaa ja rauhoittavaa, kun siihen niin asennoituu ja varaa sen ajan.

Viipaloidut munakoisot itketin. En kitkeryyden poistamiseksi vaan rakenteen kiinteyttämisen takia. Lisäksi paahdoin viipaleet uunissa kevyesti öljyttyinä. Samoin paahdoin perunaviipaleet ennen vuoan kokoamista. Kärsivällisyys on tätä ruokaa tehdessä hyve.

Moussaka

1 kg munakoisoja
1 kg perunoita (esim. Annabelle)
suolaa (munakoisojen itketykseen)
noin 3 rkl oliiviöljyä
Jauhelihakastike
400 g karitsan jauhelihaa
1–2 rkl oliiviöljyä
2 sipulia
2 valkosipulinkynttä
tilkka öljyä
2 rkl tomaattisosetta
½ - 1 tl suolaa
¼ tl kanelijauhetta
2 tl kuivattua timjamia, minttua tai oreganoa
mustapippuria myllystä
1 ½ dl vettä, punaviiniä tai mietoa kasvislientä
Juustokastike
2 rkl voita tai margariinia
2 rkl vehnäjauhoja
½ l kevytmaitoa
½ tl suolaa
pieni ripaus muskottipähkinää
valkopippuria myllystä
2 ½ dl emmentaljuustoraastetta

Huuhtele ja kuivaa munakoisot. Leikkaa poikittain noin sentin viipaleiksi ja lado viipaleet leivinpaperin päälle. Rouhaise niille suolaa myllystä ja jätä vetäytymään. Kun pintaan on noussut nestettä, kuivaa viipaleet talouspaperilla. Sivele pintaan kevyesti öljyä ja kypsennä 200-asteisessa uunissa puolisen tuntia.

Kuori ja viipaloi perunat. Voit sipaista pintaan öljyä. Siirrä leivinpaperin päälle ja kypsennä 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.

Kuori ja hienonna sipulit. Kuumenna paistinpannussa tilkka öljyä ja lisää pannuun jauheliha sekä hienonnetut sipulit. Paista sekoitellen kypsäksi ja mausta tomaattipyreellä, yrtillä, suolalla, kanelilla  ja pippurilla. Lisää nestettä niin, että seoksesta tulee kosteaa.

Juustokastiketta varten sulata rasva kattilassa ja sekoita joukkoon jauhot. Lisää maito vähin erin koko ajan sekoittaen tai vispilällä vatkaten niin, että kastikkeesta tulee sileää. Kypsennä noin viiden minuutin ajan. Lisää juustoraaste sekoittaen kastike tasaiseksi.

Kokoa moussaka tilavaan, laakeaan vuokaan: pohjalle ohuelti jauhelihakastiketta, sitten kerros munakoisoviipaleita, perunaviipaleita ja päälle loppu jauhelihakastike sekä loput munakoiso- ja perunaviipaleet.

Peitä pinta juustokastikkeella. Kypsennä moussakaa 200-asteisessa uunissa noin 40 minuuttia tai kunnes pinta on saanut kauniin ruskean värin.

Nauti herkku vaikkapa kirsikkatomaattien saattelemana!

Teksti, ohje ja kuvat: Pirjo Toikkanen

Juureslaatikot uusin kujein

Kasviksista inspiraatiota saavana kokkaajana mielenkiintoni herää erityisesti silloin, kun kohtaan uuden kasviksen. Edelliskerran näin kävi vuosituhannen alussa, kun kuulin broccoliinista eli varsiparsakaalista. Suomenkielistä nimeäkään uutuudella ei vielä tuolloin ollut pitkään aikaan. Nimi oli keksittävä siinä vaiheessa, kun tuote saatiin markkinoille ensin tuontituotteena, sitten kotimaisena. Oli tehtävä kokeiluja ja etsittävä käyttötapoja.

Viitisen vuotta sitten kohdalle osui itselleni tuntematon juures, jolla jo oli olemassa selkeä suomen kielen nimi: juuripersilja. Kyse on uusvanhasta juureksesta, jota on nyt alettu ammattimaisesti viljellä. Ensiksi ihastuin juuripersiljaan uunissa paahdettuna. Sitten olen tehnyt siitä sosekeittoa ja käyttänyt juuripersiljaa liemijuureksena.

Nyt juuresten kulta-aikana, kun mennään kohti joulua, sain toiveen kehittää juuripersiljasta jotain uutta joulupöytään.

Kokeilun tuloksena kirjasin muistiin juuresterriinin ja juuressoselaatikon ohjeet, olkaapa hyvät!

Juuripersilja-porkkanaterriini

500 g juuripersiljaa

500 g porkkanaa

vettä, suolaa

appelsiininmehua, fenkolinsiemeniä

(pomeranssinkuorta, kokonaista kardemummaa)

2 rkl rypsiöljyä

2 dl ranskankermaa

suolaa, mustapippuria

2 rkl sitruunanmehua

tuoretta persiljaa

150 g juustoraastetta

Koristeeksi: persiljaa tai lehtikaalia

Kuori juuripersiljat ja porkkanat. Leikkaa juurekset terävällä veitsellä leikkuulaudan päällä pitkittäin noin puolen sentin viipaleiksi.

Keitä juuripersiljat ja porkkanat eri kattiloissa niukassa nestemäärässä. Lisää porkkaviipaleiden keitinveteen suolan lisäksi appelsiininmehua ja fenkolinsiemeniä. Juuripersiljalle voit lisätä keitinveteen suolan lisäksi kokonaisia glögimausteita, esim. kardemummaa ja pomeranssinkuorta. Keitä molempia noin 10 minuuttia ja valuta keitinvesi pois.

Vuoraa pitkäomainen leipävuoka leivinpaperilla ja voitele sisäpinta öljyllä.

Mausta ranskankerma suolalla, pippurilla, sitruunanmehulla ja persiljalla.

Lado vuokaan kerros porkkanaviipaleita, lisää ranskankermaseosta ja ripota kerros juustoraastetta. Lado seuraavaan kerrokseen juuripersiljaviipaleita, sitten ranskankermaseosta ja juustoraastetta. Jatka samaan tapaan. Vuorottele porkkanaa ja juuripersiljaa. Jätä päällimmäiseksi juuresviipaleita ja voitele pinta öljyllä.

Paista terriiniä 175-asteisessa uunissa tunnin ajan. Siirrä jäähtymään. Voit lisätä jäähtymisvaiheessa vuokaan painoksi pitkittäin esim. maitotölkin.

Kumoa terriini vuoastaan ja poista leivinpaperi. Viipaloi terävällä veitsellä. Koristele persiljalla tai lehtikaalilla.

Toinen juuripersiljaa sisältävä laatikkoruokani valmistuu soseutetuista juureksista.

Juuripersilja-palsternakkalaatikko

500 g juuripersiljaa

500 g palsternakkaa

4 puikulaperunaa

vettä, suolaa

25 g voita

2 dl kuohukermaa

2 dl keitinlientä

1 kananmuna

2 rkl korppujauhoa

2 rkl vaaleaa siirappia

1 tl suolaa

½ tl jauhettua neilikkaa

ripaus muskottipähkinää

Lisäksi

voita ja korppujauhoa

Kuori juuripersiljat ja palsternakat. Jätä yksi palsternakka kokonaiseksi. Leikkaa muut juurekset melko pieniksi paloiksi, palsternakat juuripersiljaa kookkaammiksi. Kuori ja lohko perunat.

Lisää juures- ja perunapalat sekä yksi kokonainen palsternakka vähäiseen, suolalla maustettuun veteen. Keitä soseutettavan kypsiksi. Valuta keitinliemi talteen. Kokonaisen palsternakan ei tarvitse täysin kypsyä. Ota se erilleen ja halkaise pituussuunnassa. Soseuta muut juurekset ja perunat.

Lisää soseeseen nokare voita. Sekoita joukkoon kerma ja keitinlientä. Vatkaa kananmuna ensin haarukalla pikkukupissa ja sekoita sitten soseeseen. Lisää korppujauho, siirappi, suola, neilikka ja muskottipähkinä. Tarkista maku.

Voitele uunivuoka voilla ja kaada seos vuokaan. Paina pintaan palsternakan puolikkaat. Lisää voinokareita ja korppujauhoa.

Paista laatikkoa 130-asteisessa uunissa parin tunnin ajan.

Teksti, ohjeet ja kuvat: Pirjo Toikkanen

Portugalilainen lehtikaali-perunakeitto, Caldo verde

Caldo verde tarkoittaa suomeksi vihreää keittoa. Nimi kuuluu keitolle, jota voi pitää Portugalin kansallisruokana. Se on lähtöisin vanhasta Minhon maakunnasta, Portugalin luoteiskulmasta. Vihreän värinsä keitto saa lehtikaalista. Kuvan keittoon käytin mustakaalia ja tein keitosta oman muunnokseni. Portugalissa keiton kanssa nautitaan karkeista maissijauhoista leivottua leipää.

Caldo verde on hyvin yksinkertainen ja herkullinen keitto. Portugalissa keiton perunat soseutetaan joko kokonaan tai osittain ennen muiden ainesten lisäämistä. Keittoa nautitaan juhlapöydän alkuruokana esimerkiksi häissä ja joskus yöpalana. Suomessa lehtikaali-perunakeitto maistuu milloin vain.

Kuvan mustakaalin eli cavolo neron eli palmukaalin lehdet poimin omalta pihaltani istutuslaatikosta. Mustakaali on lehtikaalilajike. Muutama taimi tuotti satoa pitkin kesää ja syksyä. Valitse keittoon oman makusi ja saatavuuden mukaan mustakaalia, vihreää lehtikaalia, savoijinkaalia, kiinankaalia tai keväällä ja kesällä varhaiskaalia.

Perusainekset ovat kaali ja perunat, mutta keitto tukevoitetaan ja se saa hieman tulisen makunsa chorizo-makkarasta. Itse lisäsin mukaan myös valkoisia papuja. Caldo verde -perinnekeittoon pavut eivät kuulu. Jotkut maustavat keiton chilillä tai savupaprikalla, mutta chorizosta tulee omasta mielestäni riittävästi makua. Keiton lisäkkeenä voi tarjota yrttiöljyä. Leiväksi valitsin suomalaisittain rukiista näkkileipää.

Portugalilainen kaali-perunakeitto, Caldo verde

600 g perunoita (esim. annabellea)

1 l kasvislientä

1 sipuli

2 valkosipulinkynttä

noin 150 g vihreän lehtikaalin, mustakaalin tai savoijinkaalin lehtiä

noin 200 g chorizo-makkaraa (esim. Snellman, 230 g:n pakkaus)

1 tlk (230 g) kypsiä valkoisia papuja

2–3 rkl oliiviöljyä

¼ tl mustapippuria

1 dl tuoretta lehtipersiljaa (tai esim. korianteria)

Kuori ja paloittele perunat. Kuori ja hienonna sipulit. Huuhtele kaalin lehdet, poista mahdolliset paksut ruodit ja leikkaa lehdet ohuiksi suikaleiksi. Paloittele makkarat.

Kuumenna kasvisliemi kiehuvaksi, lisää perunalohkot ja anna niiden kiehua hiljalleen muun valmistelun ajan. Mikäli haluat soseuttaa perunat, tee se ennen muiden ainesten lisäämistä, kun perunat ovat täysin kypsiä.

Kuumenna pannussa oliiviöljyä. Lisää sipulit, kuullota hetki ja lisää kaalisuikaleet sekä makkarapalaset. Kuumenna käännellen, kunnes kaali rentoutuu ja kypsyy ja makkara saa hieman väriä.

Siirrä pannun sisältö kattilaan perunoiden seuraan. Huuhtele pannu tilkalla vettä ja kaada liemi kattilaan. Lisää valutetut ja huuhdotut kypsät pavut. Keitä, kunnes ainekset ovat kypsiä.

Tarkista keiton maku. Mausta ripauksella pippuria. Lisää pinnalle hienonnettua tuoreyrttiä.

Tarjoa keitto mieleisesi leivän kanssa.

Vinkki: Keittoon sopii kaaliksi myös valko- eli keräkaali varhais- tai kesäkaalina. Kannattaa kokeilla myös kiinankaalia.

Teksti, ohje ja kuvat: Pirjo Toikkanen

Pähkinämäen rukiiset perunat

Tänä keväänä on kantautunut tietoja, kuinka perunaa uhkaa jäädä varastoihin. Ammattikeittiöitä on suljettuina, ja koteihinkin on etätyöskentely- ja karanteenipäiviin ilmeisesti ostettu pikemmin pastaa ja riisiä kuin perunaa. Nyt olisi muutettava suuntaa. Perunasta saa vaikka mitä. Se on tuoreen lähiruuan ykköstuote. Siitä saa arkista tai luksusta, tuttua tai yllättävää, kotoista tai eksoottista ruokaa. Perunaan ei kyllästy koskaan.

(Kuvan perunoiden ohje lopussa.)
Nostalgiset Hasselbackan perunat olivat mielessäni, kun aloin kehitellä klassikkoherkun pohjalta uutta versiota, jolle annoin nimen Pähkinämäen rukiiset perunat. Kaikkihan joskus ovat maistaneet ihania, pinnalta rapean rouheisia, kauniisti viillotettuja, sisältä pehmeitä perunoita, jotka olivat muotia Suomessa varsinkin 1980-luvulla. Ruotsissa herkku oli kehitetty jo 1950-luvulla Hasselbackenin ravintolakoulussa ja sitä alettiin tarjota heti myös Hasselbackenin ravintolassa.

(Perunaviipaleet pyöräytin oliiviöljyssä ja maustoin.)
Klassisten Hasselbackenin perunoiden ideana on, että perunat viipaloidaan raakoina terävällä veitsellä niin, että siivut jäävät saranoiduiksi toisiinsa. Tämä onnistuu esimerkiksi asettamalla peruna puulusikkaan, jotta ei vahingossa leikkaa muutaman millin siivuja pohjaan saakka. Nämä viilletyt, uunissa kypsennettävät perunat saavat pintaansa voita tai oliiviöljyä sekä suolaa ja parmesaania, joskus korppujauhoja. Nyt halusin helpottaa viipalointivaihetta ja lisätä makua.

(Rapeat perunaviipaleet juuri uunista otettuina.)
Omassa versiossani päätin leikata kuoripäälliset perunat ”pohjaan saakka” muutaman millimetrin irtonaisiksi viipaleiksi, jotka levitin leivinpaperin päälle pellille. Ensin pyörittelin perunaviipaleisiin käsin oliiviöljyä. Kokeilin myös kirkastettua voita, ja sekin toimi hyvin. Pintarapeudeksi murskasin huhmareessa rukiisia hapankorppuja, jotka sekoitin parmesaaniraasteeseen. Valkosipuli, pippuri, timjami ja rosmariini toimivat mausteina. Helppoa ja herkullista!

Pähkinämäen perunoitteni seuraan sopii melkein mikä vain: lihapullat, kasvispihvit, paistettu kala, grillattu liha…ja lisäksi reilusti värikkäitä tuoreita vihanneksia.

Perunat Pähkinämäen tapaan
(4–5 annosta)

1 kg perunoita (esim. Challenger-lajike)
½ dl hyvää oliiviöljyä (tai kirkastettua voita)
suolaa myllystä (noin 1 tl)
mustapippuria myllystä
timjamia ja/tai rosmariinia
Kuorrute
4 ruishapankorppua (hienonnettuina 1 dl)
2 pulleaa valkosipulinkynttä
1 dl hienoksi raastettua parmesaania
(kuivattuja sieniä jauheena)

Pese perunat huolellisesti harjaten, mutta älä kuori niitä. Leikkaa muutaman millimetrin viipaleiksi kylmään veteen. Hienonna hapankorput esim. huhmareessa, hienonna valkosipuli ja raasta parmesaani.

Valmista kuorrute yhdistämällä keskenään hienonnetut hapankorput, hienonnetut valkosipulinkynnet sekä parmesaaniraaste ja mahdollisesti sienijauhe.

Valuta perunaviipaleet tarkasti lävikössä ja siirrä leivinpaperin päälle pellille. Valuta viipaleille öljyä tai kirkastettua voita. Kääntele öljy perunoihin käsin niin, että jokainen viipale saa molemmille puolilleen rasvaa.

Mausta perunat suolalla, pippurilla sekä yrteillä. Ripottele kuorruteseos tasaisesti kauttaaltaan perunoiden päälle.

Kypsennä perunat 200-asteisessa uunissa 30–40 minuutin ajan niin, että pinta on saanut kauniin värin ja rapeuden ja perunat ovat aivan täysin kypsiä.
Nämä perunat ovat parhaimmillaan heti uunista otettuina, rapeina, joten niillä kannattaa herkutella heti, koska säilytys vie helposti rapeuden.
Teksti, kuvat ja ohje: Pirjo Toikkanen

Purjo-perunasosekeitto, Crème Vichyssoise

Ulkona on tänään pimeää, tuulista ja sateista, joten mieleen nousi klassinen purjo-perunasosekeitto. Aidoimmillaan sitä nautitaan kylmänä, mutta Suomessa tämä ruoka maistuu talvikautena mieluiten lämpöisenä, vatsaa hellivänä herkkuna. Se on kuin silkkiä ja samettia.

Hyvää purjo-perunasosekeitto on varsinkin toipilaan lempeänä lohturuokana.

Purjo-perunasosekeiton ainekset ovat edullisia. Perunoiksi kannattaa valita soseutuva lajike. Käytin Challenger-perunaa, jota on tänä talvena saanut laadukkaana ja hyvin. Kaupan purjot ovat talvella kookkaita. On helppo valita sosekeittoon pari purjoa, joissa on mahdollisimman pitkät ja kiinteät valkoiset osat. Vihreät lehdet kannattaa säästää toiseen ruokaan. Purjo on syytä aina halkaista pituussuuntaan ja huuhtoa mahdollinen multa pois.

Kun kuullotat paloiteltua purjoa keittoa varten, tunnistat purjon miellyttävän makean, hienostuneen aromikkuuden. Sen makupariksi sopii hyvin lempeänmakuinen peruna. Purjon kuitu ja perunan tärkkelys sopivat yhteen. Tehostin makua tavallisella pienellä keltasipulilla ja tilkalla sitruunasta puristettua mehua. Liemeksi kuuluu kanaliemi, mutta kasvisliemikin käy. Timjami viimeistelee makukokonaisuuden. Se voi olla kuivattua tai tuoretta.

Pirjon purjo-perunasosekeitto

400 g purjoa (ilman vihreää lehtiosaa, noin 2 kpl)
400 g perunoita (soseutuva lajike, noin 4 kpl)
1 pienehkö keltasipuli
50 g voita (tai voita ja rypsiöljyä)

1 tl kuivattua timjamia (2 rkl tuoretta)

1/2 -3/4 tl suolaa

valkopippuria (myllystä)
7,5 dl kana- tai kasvislientä (vettä + liemivalmistetta)

(1 ½ dl maitoa)
1 ½ dl (ruoka)kermaa
1 - 2 rkl sitruunanmehua
Pinnalle
maitovaahtoa (rasvattomasta maidosta)
ruohosipulia

Poista purjoista muuhun käyttöön vihreät lehtiosat. Halkaise vaaleat osat pitkittäin ja huuhdo. Leikkaa viipaleiksi. Kuori ja paloittele perunat. Kuori ja hienonna sipuli.

Sulata voi tai kuumenna voi-öljyseos tilavassa paksupohjaisessa kattilassa. Lisää sipuli ja purjo. Kuullota keskilämmöllä noin 5 minuuttia niin, että sipulit eivät ruskistu, mutta pehmenevät ja aromit tulevat esiin. 

Lisää kuullotettuihin sipuleihin perunat ja jatka kuumentamista sekoitellen. Lisää timjami, suola ja pippuri. 

Kaada joukkoon vesi ja liemivalmiste. Hauduta kannen alla 30–40 minuuttia.

Vaahdota ainesten kypsyessä (rasvatonta) maitoa joko sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa. Vaahtoa lisätään valmiin keittoannoksen päälle. Leikkaa ruohosipuli pieniksi renkaiksi.

Soseuta kypsentämäsi perunat ja sipulit. Tehosekoitin, sauvasekoitin tai teholeikkuri käyvät hyvin. Lisää keittopohjaan maito ja kerma ja voit vielä kattilassa jatkaa sekoittamista sauvasekoittimen avulla, jotta saat mahdollisimman kuohkean tuloksen. Mausta keitto sitruunanmehulla.

Annostele keitto lautasille ja lisää päälle maitovaahtoa ja ruohosipulia. Keiton voi nauttia kuumana, lämpimänä tai täysin jäähdytettynä.

Huom. Purjo-perunasosekeitto lämpimänä tarjottuna on ranskaksi Potage parmantier. Crème Vichyssoise tarjotaan yleensä kylmänä.

Teksti, ohje ja kuvat: Pirjo Toikkanen

Henkilökuva: Sami Repo

Kerralla uuniin: sitruslohta ja kasviksia

”Puoli kiloa päivässä” on varmasti tuttu rallatus monelle. Se tarkoittaa, että kasviksia suositellaan syömään vähintään puoli kiloa joka päivä, mieluiten enemmänkin. Punnita ei tarvitse, vaan ajatellaan mitaksi oma koura, jolloin tuo määrä tarkoittaa kuutta omaa kourallista jaettuna päivän eri aterioille. Myös hedelmät ja marjat kuuluvat kasviksiin.

Kuvassa kirjolohta ja kasviksia menossa uuniin. Juureksia ja perunaa olen esikypsentänyt, jotta kaikki valmistuu yhtä aikaa.

Lisäksi kasviksia tulisi käyttää monipuolisesti ja vaihdellen, saatavuuden ja sesonkien mukaan. Terveyden kannalta on hyvä, jos valitsee kasviksia viittä eri väriä: punaisia, keltaisia ja oransseja, valkoisia ja ruskeita, vihreitä sekä sini-purppuraisia. Silloin saa kaikkia tarvitsemiaan ravintoaineita ja flavonoideja mahdollisimman monipuolisesti.

Kuva: Juurekset ja parsakaalin varsiosat vievät pidemmän kypsymisajan kuin kalafilee, parsakaalin nuput ja tomaatit, joten nämä ensin uuniin.

Kaikkia muita värejä kasviksista on helppo löytää, mutta sini-purppuraa on ehkä vähiten. Punakaali, punajuuri, siniset perunat, punasipuli, liila kukkakaali, marjoista mustikka ja tumma karviainen sekä hedelmistä tumma luumu tulevat ensiksi mieleen. Valkoisia ja ruskeita kasviksia ovat esimerkiksi palsternakka, juuripersilja, nauris ja sienet.

Uunissa paahtamisen jälkeen lisäsin kalalle tuoretta tilliä.

Kokosin uunipannulle kasviksia ja perunaa niin, että viiden värin tavoite toteutuu. samalla uunipannullisella kypsensin kirjolohifileen. Juureksia ja perunaa kypsensin ennakkoon 15 minuuttia, lisäsin kalan ja loput kasvikset ja jatkoin toiset 15 minuuttia, jolloin kaikki oli valmista. Kätevää ja helppoa!

Kastikkeeksi sopii sitruunalla, tillillä, suolalla, pippurilla ja ripauksella sokeria maustettu ranskankerma.

Lohen pintaan sekoitin sitrusviipaleiden alle maustetahnan, jonka ohjeen olen poiminut joskus Glorian ruoka & viini -lehdestä.

Sitruslohta ja kasviksia

1 (ruodoton) kirjolohifilee, noin 700 g
Maustetahnaan
2 rkl hunajaa
1 rkl rypsiöljyä
1 rkl raastettua inkivääriä
2 valkosipulinkynttä
2 rosmariininoksaa
½ sitruunan mehu
1 tl suolaa
Pinnalle
1 sitruuna
1 limetti
Lisäksi
viittä väriä kasviksia: esim. sinisiä Blue Kongo -perunoita, parsakaalia, porkkanoita, juuripersiljaa tai palsternakkaa, pieniä terttutomaatteja

Sekoita maustetahnan ainekset keskenään, kuoritut valkosipulinkynnet raastettuina ja rosmariini hienonnettuna.

Pese pienehköt perunat ja halkaise ne. Kuori ja paloittele porkkanat ja juuripersiljat tai palsternakka. Paloittele parsakaalin varsiosat. Pyöräytä näille kevyesti öljyä ja suolaa ja siirrä leivinpaperin päälle pellille. Huuhtele ja paloittele parsakaali ja tomaatit.

Kypsennä 225-asteisessa uunissa perunoita ja juureksia noin 15 minuuttia. Sivele tällä välin kirjolohifileen pinta tahnalla.

Ota uunipannu esille ja nosta maustettu kalafilee keskelle kasviksia. Peitä sen pinta ohuilla sitrusviipaleilla. Lisää kevyesti öljytilkassa ja pienessä suolamäärässä pyöräytetyt parsakaalit ja tomaatit mukaan.

Vähennä uunin lämpö 200 asteeseen ja jatka ruuan kypsentämistä 15 minuuttia, kunnes kala on mehevän kypsää. Tarkista myös perunoiden ja juuresten kypsyys ja siirrä ne tarvittaessa vielä uuniin.

Tarjoa sitruunalla, tillillä, ripauksella sokeria, suolalla ja pippurilla maustetun ranskankerman kanssa.

Teksti, kuvat ja ohje: Pirjo Toikkanen

Uunivuokaan riistamureke, väriperunat ja kauden kasvikset

Teen usein ruokaa One pot dish -periaatteella, joka tarkoittaa, että kaikki ainekset kypsyvät kerralla uunissa - joko pellillä tai uunivuoassa. Tällä kertaa inspiroivat värilliset perunat ja riistamureke yhdessä kauden kasvisten kanssa.

Kasviksissa kiehtoo moni asia, eivät vähiten upeat värit kasvisten vaihtelevan muotokielen ohella. Eriväriset juurikkaat, kuten kelta- ja raitajuuri, sekä monen väriset porkkanat ovat jo tuttuja, mutta olin todella ilahtunut, kun sain kokeiltavaksi sinisiä ja punaisia perunoita. Vaaleiden ja keltaisten pottujen lisäksi löytyy lajikkeita, joiden väri on vahvan sininen, violetti tai punainen.

Itse asiassa tummat värit ovat perunan vanhoja, alkuperäisiä värejä. Läntisessä naapurimaassa myydään jo eriväristen perunoiden sekoituksia. Niitä odotan meillekin! Lisää perunasta Sanna Mansikkamäen upeassa uutuuskirjassa Peruna, ks. tiedot ja kuva alimpana.

Myöhäissyksy on riista-aikaa. Suosittelen Kati Pohjan uutuuskirjaa Riistaa lautasella, joka näkyy alimmassa kuvassa. Nyt tein omalla ohjeellani yksinkertaisesti mureketta hirvenjauhelihasta, jota mehevöitin hieman possunlihalla ja päällystin murekkeen pekonilla. Lisäsin murekkeeseen myös hienonnettua lehtiselleriä. Se antaa yhdessä timjamin ja katajanmarjojen kanssa herkullista makua.
 
Kastikkeeksi sopii etenkin lohkoperunoille piparjuuriraasteella maustettu ranskankerma. Ja varaapa raikasteeksi granaattiomenan siemeniä! Nyt on niiden aika.

Riistamureke

½ dl ruokakermaa

1 dl sieni-, kasvis- tai riistalientä

½ dl korppujauhoa

1 sipuli

1 lehtisellerin varsi (tai juuriselleriä)

2–3 rkl rypsiöljyä

400 jauhelihaa (esim. hirvenlihaa ja osa possua)

1 kananmuna

¾ tl suolaa

mustapippuria myllystä

muutama murskattu katajanmarja

2 rkl tuoretta, hienonnettua timjamia

Pinnalle

kokojyväsinappia ja tomaattisosetta

reilu 100 g pekoniviipaleita

Lisäksi

piparjuuriraasteella maustettua ranskankermaa

granaattiomenan siemeniä

Sekoita kulhoon kerma, liemi ja korppujauhot. Kuori ja hienonna sipuli. Hienonna lehti- tai juuriselleri. Kuullota sipuli ja selleri tilkassa öljyä.

Sekoita murekeainekset huolellisesti keskenään. Voitele laakea uunivuoka ja muotoile murekeseos tasapaksuksi pötköksi nurkasta nurkkaan. Sivele pintaan sinappia ja tomaattisosetta. Peitä mureke pekoniviipaleilla.

Tarjoa lisäksi piparjuuriraasteella maustettua ranskankermaa. Ripauta annoksiin granaattiomenan siemeniä piristeeksi ja antamaan raikkautta.

Vinkki: Jauhelihan tilalle voit kasvisversioon vaihtaa härkäpapuvalmisteen ja valita kermaksi esim. kaurakermaa. Sideaineena toimii kikhernejauho kananmunan sijaan ja pekonin tilalle sopii voitelu esim. rosmariiniöljyllä.

Perunat ja kasvikset

Lisää murekkeen ympärille vuokaan paloiteltuja kasviksia ja perunaa oman mielesi mukaan. Itse valitsin porkkanaa, lehtiselleriä, sipulia ja valkosipulia sekä tummia Violet Queen ja punaisia Mullberry Beauty -perunoita, joita sain kokeiltaviksi. Blue Kongo on monelle tuttu sininen peruna, ja lajikkeita on toki muitakin. Voit hyvin valita lohkoperunoiksi myös esim. Annabelle, Marabel tai Melody -perunoita, joiden saatavuus on hyvä.

Kokeile kasviksena myös kurpitsanlohkoja tai juuripersiljaa, joka on yksi mielijuureksistani. Keltajuuri tai eriväriset porkkanat sopivat hyvin. Sipaisin aineksille ennen uuniin laittamista vähän öljyä ja lisäsin mausteeksi suolaa, pippuria sekä timjamia.

Kypsennä mureke-peruna-kasvisvuokaa 175–200 -asteisessa uunissa noin 45 minuuttia. Itse valitsin uunista alkuun 180 astetta ja loppuvarttiin 200 astetta.

Kolme kovaa: kasvikset, riista ja perunat

1. Sanna Mansikkamäki ja Pia Inberg, Peruna (Readme, 2018) – kaikki perunasta ohjeineen
2. Kati Pohja ja Mikko Mäntyniemi, Riistaa lautasella (WSOY, 2018) – kaikki riistasta ohjeineen
3. Pirjo Toikkanen, Rouva Kasviksen parhaat (Otava, 2017) – yli sata kasvista ohjeineen, mukana myös peruna

Neljänneksi näiden kirjojen seuraan kannattaa lisätä luonnonkaloista kertova ja ruokaohjeita antava kirja.

Teksti, kuvat ja ohjeet: Pirjo Toikkanen

Lipstikkakeitto á la Rouva Kasvis

Lipstikka eli liperi on yrtti, joka nousee monivuotisena maasta keväällä heti aikaisimpien joukossa ja kasvaa itsevarmana jopa parin metrin korkuiseksi. Olen huomannut, että lehtiä kannattaa käyttää jo nuorina, koska vanhemmiten ne kovenevat. Varsiakin voi kokeilla hyödyntää vihannesten tapaan, antamaan makua liemiin. Lipstikkaa voi myös ostaa ruokakaupasta melko mietona ruukkuyrttinä. Lipstikka sopii pakastettavaksi ja sitä on helppo kuivata, mutta silloin aromi aika lailla laimenee. Merisuolasta ja lipstikasta saat morttelissa hiertäen upeaa lipstikkasuolaa, jolla maustat niin kalaa, lihaa kuin kasviksiakin.

Liemiin, grillattaville, vokkiin

Lipstikan ruokahalua herättävässä tuoksussa tunnistan lehtiselleriä ja purjoa, palsternakkaa ja persiljaa. Lämpimässä ruoassa lipstikka maistuu täyteläisen umamiselta. Perinteisesti lipstikkaa on käytetty liemien mausteena. Kesäkeittiössä sitä voi lisätä grillattavien mukaan antamaan makua tai kuumentaa nuoria lehtiä vokkiruokaan.

Pestoon, keittoihin, pataan

Omalla pihallani kasvaa tukeva lipstikkapehko. Käytän lipstikkaa pestoon, koska siihen se aromikkuutensa ansiosta sopii minusta loistavasti. Maustan lipstikalla varsinkin kuumennettavia kasvisruokia. Se pärjää niin lantulle kuin kaaleillekin ja sopii hyvin peruna- ja kesäkurpitsaruokien ryydittäjäksi. Lipstikka on hyvä lisätä ruokaan jo ruoanvalmistuksen alkuvaiheessa, koska se kestää kuumennusta luovuttaen samalla aromiaan. Lipstikka maustaa sopuisasti erilaiset keitot, pataruoat ja vaaleat kastikkeet. Kokeile myös lihapullataikinaan.

Sosekeitoksi 

Maistuvaa kesäruokaa lipstikasta saa sosekeittona. Keiton saostamiseen sopii peruna, mutta tällä kertaa halusin käyttää lisäksi kikherneitä, jotka myös lisäävät keiton proteiinipitoisuutta. Vehnäjauhosuurustetta ei tähän keittoon tarvita. Pinaattikeiton tavoin myös lipstikkakeiton pinnalle sopivat keitetyt kananmunat. Kun vielä haukkaa ohella ruis- tai muuta täysjyväleipää, alkavat maut ja ravintoarvot olla kohdillaan.

Monesti lipstikkaa käytetään todella varovaisesti, koska makua saatetaan pitää niin voimakkaana. Itselleni lipstikan maku sopii, eikä lipstikan ohjetta runsaampikaan käyttö ole aiheuttanut ongelmia. Kohtuullisuus lienee kuitenkin paikallaan, koska kyse on rohdosyrtistä. Puolisen litraa tuoreita lipstikan lehtiä neljän hengen keittoon on varmaankin useimmille sopiva, kun maku vielä pehmennetään kermalla.

Lipstikkakeitto á la Rouva Kasvis

3 kesäistä nippusipulia
1 pullea valkosipulinkynsi
reilu 5 dl lipstikan (nuoria) lehtiä
1 rkl voita ja 1 rkl rypsiöljyä
reilu 1 l kasvislientä
1 tlk (380 g / 230 g) kypsiä kikherneitä
2–3 keitettyä, raastettua perunaa
(pippuria myllystä, ripaus sokeria)
2 dl ruokakermaa
Lisäksi:
ruohosipulia ja/tai lehtipersiljaa
4 keitettyä kananmunaa

Paloittele sipulit ja hienonna valkosipulinkynsi. Huuhtele lipstikanlehdet siivilässä ja valuta. Paloittele lehdet veistä käyttäen leikkuulaudalla. Jätä kovat varret pois.

Kuumenna voi-öljyseos kattilassa ja kuullota sipulit. Lisää joukkoon lipstikka ja kuumenna lehtisilppu raukeaksi.

Kaada kattilaan kasvisliemi tai vesi ja liemivalmiste. Kuumenna kiehuvaksi. Valuta ja huuhtele kikherneet. Lisää ne kattilaan. Raasta joukkoon pari keitettyä perunaa. Keitä 10–15 minuuttia.

Lisää kattilaan kerma, kuumenna ja soseuta keitto sauvasekoittimella. Tarkista maku.

Keiton kanssa maistuvat keitetyt kananmunat ja hienonnettu ruohosipuli ja/tai lehtipersilja sekä täysjyväleipä.

Pitkät perinteet 

Lipstikka on vanha viljelykasvi, alkujaan lääkekasvina käytetty. Sen kotimaana pidetään Persiaa. Suomeen lipstikka tuli kiertävien munkkien mukana 1600-luvulla. Sitä on kasvatettu linnojen ja luostareiden yrttitarhoissa, ja siitä on hyödynnetty niin lehdet, juuret kuin siemenetkin. Nykyään lipstikkaa löytyy kasvimailta ja pihoilta kautta Suomen, villiintyneenäkin aina Oulun korkeudelle saakka.

Lipstikan suomenkielinen nimi lienee johdettu saksan sanasta ”Liebstöckel”, joka viittaa yrtin käyttöön lemmenjuomissa. Lipstikkaa arvostetaan erityisesti saksankielisillä alueilla ja sitä kutsutaan lihaliemeen viitaten Maggikrautiksi.

Teksti, kuvat ja ohje: Pirjo Toikkanen

Härkäpapuja maalaissalaattiin

Elo-syyskuu on tuoreiden papujen parasta aikaa. Olin iloisesti yllättynyt, kun heti elokuun alussa huomasin tavallisen marketin hevi-osastolla jyhkeitä, pulleita härkäpapujen palkoja. Aiemmin härkäpavut on täytynyt hakea torilta tai kauppahallista, eikä saatavuus sieltäkään ole ollut lainkaan varmaa.

Muihinkin tuoreisiin papuihin kannattaa nyt tutustua. Vihreä, pyöreäpalkoinen taitepapu, keltainen vahapapu, mustanpuhuvat ja violetit pavut sekä vihreä, litteä leikkopapu kuuluvat syyskesään ja syksyyn.

Kunpa Suomeen saataisiin myös kookkaita, mehevän makeita, punaisen kirjavia ”Dragon’s Tongue” -herkkupapuja tai punaisten lieskojen ja läikkien kuvioimia, italialaisia borlotto-papuja. Pavut on aina keitettävä, jotta niiden sisältämä, vatsanväänteitä aiheuttava lektiini tuhoutuu.

Valmistin maalaissalaatin, johon lisäsin kypsien härkäpapujen lisäksi runsaasti erilaisia salaattien lehtiä, perunaa, kananmunaa, avomaan kurkkua ja vähän punasipulia. Herkkävatsainen voi vaihtaa salaatin punasipulin kevät- tai ruohosipuliin. Marinoin keittämiäni härkäpapujen siemeniä salaatinkastikkeessa muun valmistelun ajan. Tämä on herkkua paahdettujen ruisleipätikkujen kanssa!

Tuotetietoutta härkäpavuista osoitteessa: www.rouvakasvis.fi / Kasviskoulu

Maalaissalaatti

noin 750 g härkäpapuja palkoineen (kuorittuina papuina 4 ½ dl, noin 300 g)
1 l vettä, 1 tl suolaa
4 – 6 perunaa (koon mukaan)
2 kananmunaa
½ pienestä punasipulista (tai ruohosipulia)
2 avomaan kurkkua
reilusti erilaisia salaatinlehtiä (tammenlehti-, lollo rosso-, rucola-, jäävuorisalaattia…)
½ - 1 dl karviaisia, omenalohkoja, marinoituja pihlajanmarjoja tai kapriksia
Kastike
½ pienestä punasipulista
1 (pieni) valkosipulinkynsi
1 ¼ dl laadukasta oliivi- tai rypsiöljyä
¾ dl omenaviinietikkaa
1 rkl juoksevaa hunajaa
½ dl tuoretta basilikaa
1 rkl tuoretta timjamia
½ tl suolaa
mustapippuria myllystä

Avaa härkäpapujen palot ja poimi syötävä osa, pavut eli siemenet talteen.

Kuumenna vesi kiehuvaksi ja mausta suolalla. Lisää härkäpapujen siemenet. Keitä 3 - 5 minuuttia, koon mukaan ja laske aika vasta siitä lähtien, kun vesi alkaa uudelleen kiehua. Siemenet ovat kypsiä, kun kuori alkaa muuttua lasittuneen vaaleaksi. Ensisato kypsyy nopeammin kuin loppukauden sato, ja myös papujen koko vaikuttaa kypsymisaikaan.

Valuta ja jäähdytä pavut jääkylmässä, juoksevassa vedessä lävikössä.

Poista siemenistä vaalea kuorikerros. Se muljahtaa pois helposti, kun ensin rikot kuoren toisesta päästä siementä. Sisus pullahtaa ulos kuoresta.

Sekoita kastikkeen aineet kulhoon ja lisää pavut marinoitumaan muun valmistelun ajaksi.

Harjaa perunat täysin puhtaiksi ja keitä kypsiksi. Keitä myös kananmunat ja kuori ne.

Kuori punasipuli ja hienonna toinen puolikas kastiketta varten. Toisen puolikkaan voit viipaloida ohuiksi siivuiksi salaattia varten.

Huuhtele ja paloittele kurkut. Huuhtele ja kuivaa salaattien lehdet.

Revi salaattien lehdet laakeaan tarjoiluastiaan. Lisää päälle lohkotut perunat, ohuet sipulisiivut ja paloitellut kurkut. Nostele salaattiin pavut kastikkeineen. Lisämakua antamaan sopivat esimerkiksi karviaiset tai omenalohkot.

Tarjoa paahdettujen ruis- tai muiden leipätikkujen kanssa.

Vinkit:

Leipätikkuja varten paahda revittyjä ruisleipäpaloja valkosipulivoilla voideltuina 225-asteisessa uunissa reilun viiden minuutin ajan ja leikkaa leivät heti lämpiminä saksilla suikaleiksi. Jäähtyessään ne rapeutuvat.

Härkäpapujen sijaan voit käyttää vihreitä tai tummia taitepapuja, keltaisia vahapapuja tai litteitä leikkopapuja. Keitä palkoja vähintään 7 minuuttia, valuta ja jäähdytä. Paloittele salaattiin.

Maalaispalvikinkku sopii lisättäväksi salaattiin, jos haluat salaatista vieläkin tuhdimman.

Härkäpapu on virnansukuinen kasvi, vanhalta nimeltään peltopapu.

Härkäpavut avataan herneenpalkojen tavoin. Apuna voi käyttää veistä, koska pelkästään napsauttamalla palko ei avaudu. Härkäpapujen palleroiset siemenet lepäävät nukkaisissa, pehmoisissa ”kehdoissaan” kuoren sisällä.

Härkäpapuja (siemeniä) peittää melko sitkeä, vaalea kuori. Keitettäessä se muuttuu maitomaisen kuultavaksi. Sisus on helppo "pullauttaa" pois kuorestaan.

Teksti, kuvat ja ruokaohjeet: Pirjo Toikkanen