lauantai 27. helmikuuta 2016

Puksuttavan junan dippikasvikset

Tänään on ollut juhlapäivä, koska saimme lapsenlapsen yökylään. Aloin rakentaa heti aamupäivällä kasvistarjotinta, koska viime viikolla minuun teki vaikutuksen netissä näkemäni kuva dippivihannesten kivasta tarjoiluideasta. Kasvistikut oli lastattu paprikanpuolikkaisiin, jotka yhdessä muodostivat junan.

Leikkasin erivärisistä paprikoista junanvaunuja, ja jätin niihin kannat paikoilleen, sillä niiden tuli toimia liittiminä vaunujen välillä. Kaikki paprikat olivat erikokoisia, mikä vaikeutti vaunujen liittämistä toisiinsa. Mietin, ymmärtääkö lapsi tätä lainkaan junaksi.
Sain kasvisjunani juuri ja juuri valmiiksi, kun ovikello soi. ”Ruuvit on irrallaan ja renkaat lyö tyhjää” -luomukseni odotti pöydällä. Jokainen kurkkupyörä oli vinksallaan johonkin suuntaan. Mutta kun kysyin lapselta (5 v), mikähän rakennelmani mahtaa olla, sain mielihyväkseni kuulla tehneeni junan. Jes!

Kokemukseni mukaan lapset rakastavat kasviksia. Se on minun kokemukseni, vaikka usein kuulen muuta väitettävän. Olen huomannut, kuinka mielellään jo alle vuoden ikäiset ja kaikki sitä isommat syövät esimerkiksi kukkakaalia ja parsakaalia. Salaisuus suosioon on siinä, että en kypsennä kasviksia yhtään yli. Kun kaalinnuput ovat napakankypsiä, voin vielä jälkikypsymisen estämiseksi siirtää ne siivilään ja jäähdyttää kylmän vesihanan alla. Värikin kirkastuu.
Tapanani on kypsentää parsa- ja kukkakaalien nuput höyrykattilassa juuri ja juuri kypsiksi. Kun näissä nupuissa on jäljellä sopiva varsi, mistä pieni lapsi voi pitää kiinni, lapsi haukkaa niitä sormiruokana todella mielellään. Jo kaalinnuppujen ulkonäkö kiinnostaa. Nehän ovat kuin pieniä puita. Meillä parsakaali on nimetty kesäpuuksi ja kukkakaali talvipuuksi.
Porkkanat ovat aina maistuneet lapsille niin raakoina kuin kypsennettyinäkin. Paprikat, kirsikkatomaatit, kyssäkaali-, lanttu- ja naurissuikaleet ja totta kai herneet niin tuoreina kuin pakastettuinakin ovat hyviä. Ja kurkkujahan syövät kaikki mielellään: pienet pienempinä paloina tai suikaleina ja isommat lapset vaikka kokonaisesta tai puolikkaasta kurkusta haukaten.
 Varaa kasvisjunaa varten niin monta eriväristä paprikaa kuin haluat junanvaunuja. Varsinaista veturia ei tarvita. Jos joku paprikoiden kannoista kaartuu ylöspäin savupiippuna, toimikoon se höyryjunan veturina. Raiteet voi askarella tai jättää tekemättä. Itse leikkasin varsiselleristä ratapölkyt ja asettelin ne vaunujen alle.
Paprikavaunuihin voi leikata ihan mitä kasviksia itse haluaa. Kurkusta, paprikoista, kirsikkatomaateista, lehtiselleristä ja porkkanoista saa hyviä dippikasviksia. Hedelmiäkin voi käyttää, appelsiineja tai omenalohkoja. Kurkkuviipaleet kiinnitin vaunujen pyöriksi cocktailtikkujen pätkillä.
Kasvisten dippikastikkeeksi maustoin purkillisen kermaviiliä ripauksella suolaa, sokeria ja pippuria.
Viherrakentamistakin kokeilin. Kiinnitin kukkakaalia ja parsakaalia cocktailtikun avulla kurkkujalustoihin ja persiljantupsuja pensaiksi kurkkuviipaleiden varaan. Kokeile sinäkin! Aina ei tarvitse koota kokonaista junaa. Kaksi vaunuakin riittää pieneen kasvisnälkään. P.S. Jos kasvisjunasta jää jotain syömättä, käytä toki kaikki hyväksi keittoihin, patoihin tai kastikkeisiin.
Teksti ja kuvat: Pirjo Toikkanen  
Parsakaali on aivan pientenkin lasten suosikki. (Henkilökuva: Laura Riihelä)

torstai 25. helmikuuta 2016

Liha-sienipiirakka, peltipiirakka parhaimmillaan

Peltipiirakat ovat retroruokina lisänneet suosiotaan kodeissa jo jonkin aikaa. Niitä näkee kehuttavan niin ruokablogeissa kuin muissakin julkaisuissa. Peltipiirakaksi kutsutaan yleensä lihapiirakkaa, joka leivotaan uunipellin kokoiseksi.

Pidän liha- ja kaalipiirakoista, varsinkin sellaisista, joiden taikina on hiivalla kohotettua ja mielellään hiivaleipäjauhoilla täydennettyä. Taikinan sisässä pitää olla mehevä ja hyvin maustettu täyte.

Juuri nyt halusin kehittää ohjeen, jonka täytteessä on puolet lihaa ja puolet kasviksia, tällä kertaa viljeltyjen sienien muodossa.

Sienet uppoavat lihan joukkoon hienosti antaen umamista, täyteläistä makua. Taikinaosuus ei rapise pitkin rinnuksia ja jätä suupieliä rasvaisiksi, vaan se maistuu ravitsevan hyvältä ja viljaisalta.

Juomaksi kuuman liha-sienipiirakan kanssa sopii vaikkapa kylmä kahvijuoma, caffè latte. Ulkoilun jälkeen voi mieluummin valita lämmittävää kaakaota tai teetä. Kannattaa muistaa myös hyvin haudutettu, maukas lihaliemi!

Liha-sienipiirakka

Pohja
3 dl kevytmaitoa
25 g hiivaa
1 kananmuna (jätä osa voiteluun)
1 tl suolaa
2 tl fariinisokeria
4 dl hiivaleipäjauhoja
noin 3 dl vehnäjauhoja
2 rkl rypsiöljyä
Täyte
1 dl riisi-ohraseosta tai ohrasuurimoita
2 kananmunaa
1 iso sipuli
1 valkosipulinkynsi
1 rkl rypsiöljyä + 2 rkl voita
200 g sika-nautajauhelihaa
200 g (ruskeita) herkkusieniä
1 tl suolaa
¼ tl mustapippuria myllystä
½ - 1 tl maustepippuria
½ - 1 tl paprikajauhetta
½ tl kuivattua timjamia


Aloita kahden kananmunan ja riisi-ohraseoksen tai ohrasuurimoiden keittämisestä. Keitä kananmunia 7 minuuttia ja viljaa pakkauksen ohjeen mukaan. Nämä kypsyvät siinä samalla, kun teet taikinaa.
Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja murenna joukkoon hiiva. Riko kananmunan rakenne kahvikupissa haarukalla vatkaten, ja sekoita taikinapohjaan noin puolet kananmunasta, suola ja sokeri sekä vähin erin jauhot. Käytä haarukkavatkainta.
Vaivaa taikinaa lopuksi käsin lisäten samalla tilkka öljyä. Yritä jättää taikina mahdollisimman löysäksi, mutta kuitenkin kaulittavaksi. Anna taikinan kohota peitettynä vedottomassa paikassa.
Kuori ja hienonna sipulit. Pyyhi sienet talouspaperilla tai harjaa sieniveitsellä tarvittaessa. Pilko sienet leikkuulautaa vasten veitsellä melko pieniksi palasiksi. Kuumenna paistinpannussa öljy-voiseos ja kuullota sipulit. Lisää jauheliha ja sienet, paista sekoittaen ja mausta.
Kuori kananmunat kulhon pohjalle ja murskaa haarukalla. Lisää kypsä, valutettu riisi-ohraseos tai ohra sekä jauheliha-sipuli-sieniseos. Tarkista täytteen maku. Täytteen tulee olla mehevää ja hyvin maustettua.
Jaa kohonnut taikina kahteen osaan ja kauli nämä melko ohuiksi levyiksi kumpikin erikseen leivinpaperien päälle. Käytä tarvittaessa jauhoja.
Lisää toiselle levylle täyte ja levitä täyte tasaisesti. Siirrä toinen levy kanneksi leivinpaperin avulla. Käännä tai painele levyjen reunat kiinni.
Voitele piirakka munalla ja pistele haarukalla pohjaan saakka. Painele haarukalla myös piirakan reunat. Paista 200-asteisessa uunissa noin 25 minuuttia.
Ohje, teksti ja kuvat: Pirjo Toikkanen
Lisätietoa viljellyistä sienistä www.rouvakasvis.fi / Kasviskoulu
Alla olevassa kuvakoosteessa piirakan raaka-aineita, täyte ja pohjataikina, piirakka ennen paistoa ja paiston jälkeen.

maanantai 22. helmikuuta 2016

Täytetyt, aromikkaat palsternakat

Nyt on pitkäaikainen toiveeni toteutunut, kun kaupoista saa kokonaisia, laadukkaita palsternakkoja. Jättäkäämme pian kokonaan taakse ajat, jolloin palsternakat ja sellerit paloiteltiin kutistemuovien sisään. Pulskina juureksina palsternakat sopivat hyvin jopa täytettäviksi. Ne ovat loistava, ekologinen ja maukas vaihtoehto täytetyille bataateille ja munakoisoille, joiden ohjeita on näkynyt viime aikoina runsaasti.

Halkaistuina palsternakat paahtuivat uunissa kypsiksi tunnissa. Sillä välin ehdin hyvin valmistaa täytteen. Kokosin täytteeseen auringonkukansiemeniä, yrttejä, sipuleita ja sitruunaa, ja tukevoitin seosta paahdetuilla leipäkuutioilla. Lopuksi lisäsin mukaan myös kypsät palsternakkojen sisukset.
Sitruunan mehu ja kuoriraaste jo osaltaan taittoivat mukavasti palsternakkojen makeutta, mutta maustoin vielä lisäkkeeksi valmistamani broilerinkoivet sriracha-kastikkeella, joista kokonaisuus sai kaivattua terää.
 







Täytetyt palsternakat

1 kg (noin 4 kpl) palsternakkoja
2 – 3 rkl oliivi- tai rypsiöljyä
suolaa (myllystä)
Täyte
2 rkl auringonkukansiemeniä
1 pieni sipuli
1 valkosipulinkynsi
1 rkl voita + 1 rkl öljyä
4 rkl tuoretta, hienonnettua persiljaa
2 rkl tuoretta, hienonnettua rakuunaa
1 (kaura)paahtoleivän viipale
¼ dl sitruunan mehua
puolen sitruunan raastettu kuori
½ - ¾ tl suolaa
mustapippuria myllystä
+ kypsennettyjen palsternakkojen sisukset
Pinnalle
1 dl (mustaleimaista) emmentaljuustoraastetta


Säädä uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Pese palsternakat juuresharjalla harjaten. Halkaise ne pitkittäin ja aseta leivinpaperin päälle pellille. Voitele pinnat öljyllä ja rouhaise pintaan suolaa. Kypsennä uunissa tunnin ajan.
Paahda auringonkukansiemenet kuivassa pannussa ja siirrä kulhoon. Kuori ja hienonna sipulit. Kuumenna voi-öljyseos pannussa ja kuullota sipulit. Paahda leipäviipale ja leikkaa pieniksi kuutioiksi.

Lisää kulhoon kaikki täyteaineet paitsi juustoraaste. Nosta uunin lämpötila 250 asteeseen, kun otat palsternakat pois uunista.
Koverra kypsennetyistä palsternakoista sisukset. Käytä apuna pientä veistä ja pikkulusikkaa tai greippiveistä. Pilko sisukset ja painele niitä hieman haarukalla. Yhdistä muihin aineksiin.

Täytä koverretut palsternakat täytteellä ja ripota päälle juustoraastetta.
Kuorruta kuumassa uunissa tai grillivastusten alla viitisen minuuttia.

Huom. Palsternakat voi ja kannattaa syödä kuorineen, kun ne on pesty hyvin ennen paistamista. Katso myös kuvien alla näkyvät lisävinkit.
Ylemmässä kuvassa paahdetut palsternakanpuolikkaat ja alemmassa samat koverrettuina.

Vinkit: Täytetyt palsternakat maistuvat hyviltä ihan sellaisinaankin, mutta ne toimivat myös lämpimänä lisäkkeenä erilaisille broileri-, liha-, kala- tai palkokasviaterioille.

Voit vaihtaa paahtoleivän tilalle noin desilitran verran korppujauhoa tai murskattuja pähkinöitä. Paloiteltu juustokin, esimerkiksi feta tai mozzarella, sopii lisättäväksi täytteeseen.

Valitsin ohjeeseen persiljan rinnalle ranskalaista rakuunaa toiseksi tuoreyrtiksi. Hyvä vaihtoehto on myös vesikrassi.

Jos haluat pehmentää täytetyn palsternakan aromikasta makua, voit lusikoida lautaselle kuuman palsternakan päälle muutamia ranskankermanokareita.
 
Lisätietoja palsternakasta: www.rouvakasvis.fi / Kasviskoulu

Teksti, kuvat ja ruokaohje: Pirjo Toikkanen

tiistai 9. helmikuuta 2016

Kulhoruokaa, kevään värejä ja elinvoimaa

Kaikki, mikä tarjotaan kulhosta, on nyt trendikästä. Mieleeni palautuu maissi-couscous, jota olen aika ajoin valmistanut ja pitänyt siitä aina yhtä paljon. Kevään keltainen väri tulee tähän ruokaan kurkumasta. Kurkumakin on nyt erityisen pinnalla!

Kehitin reseptin aikoinaan Anna-lehteen maissista kertovaan ruokajuttuuni. Pienen etsinnän jälkeen löysin elo-syyskuun vaihteessa 2001 ilmestyneen Anna-lehden. Olin vieraillut kotimaisella maissitilalla ja kokannut sadonkorjuun tuoreesta maissista ihanaa maissi-couscousia grillatuille maissintähkille.

Toki tämän kulhoruokien pohjaksi sopivan maissi-couscousin voi tehdä kokonaan ilman maissiakin, mutta lisäsin nyt pakastemaissia, koska halusin ruokaan maissin keltaista,  kurkuman keltaista ja aprikoosin keltaista. Täydensin maissi-couscousin kokonaiseksi ateriaksi lisäämällä kulhoon inkivääri-seesamilohta. Kerta kaikkiaan herkullista!

Maissi-couscousia, inkivääri-seesamilohta, kiehautettua pinaattia ja silmusalaattia. Meillä juomaksi valikoitui australialainen Riesling 2014 Yalumba, Barossa.                 

Kulhoruokieni pohja, maissi-couscous

4 dl täysjyväistä couscousia
4 dl kasvislientä
¾ tl kurkumajauhetta
2 rkl hienonnettua tuoretta minttua
2 rkl hienonnettua tuoretta persiljaa
½ tai pieni punasipuli
2 – 3 rkl sitruunan mehua
1 dl (cashew)pähkinöitä tai manteleita
(5 kuivattua aprikoosia tai vastaavasti kuivattuja karpaloita)
1 ps (200 g) pakastemaissia
1 valkosipulinkynsi
1 rkl rypsi- tai oliiviöljyä


Kypsennä couscous pakkauksen ohjeen mukaan eli kaada couscousin päälle kiehuvan kuuma kasvisliemi, peitä kattila kannella ja anna couscousin kypsyä 6 minuuttia.
Siirrä valmis couscous isohkoon kulhoon ja irrottele se ilmavaksi kahdella lusikalla tai haarukalla nostellen. Mausta kurkumalla, mintulla ja persiljalla.
Kuori ja hienonna punasipuli ja lisää kulhoon. Puserra mukaan sitruunan mehua. Paahda pähkinät tai mantelit kuumalla pannulla, murskaa ja lisää joukkoon. Jos pidät kuivatuista hedelmistä tai marjoista, voit lisätä niitäkin.
Kuori ja hienonna valkosipulinkynsi. Kuumenna sitä hetken aikaa öljytilkassa kattilassa ja sekoita joukkoon jäiset maissinjyvät. Kuumenna, kunnes maissi sulaa. Lisää valkosipuli-maissit couscous -seokseen.
  
Kulhoruokani täydennykset
Täydensin pohja-ainekset erilaisiksi välipaloiksi tuoreilla iduilla, versoilla ja silmusalaatilla. Raikastin sitrushedelmien palasilla tai granaattiomenan siemenillä. Lisäsin myös tuoreyrttejä, mutta esimerkiksi avokadokin olisi sopinut hyvin.


Kulhoruoasta saa näppärästi kokonaisen aterian, kun siihen lisää jotain proteiinipitoista. Tämä voi olla kalaa, lihaa tai palkokasveja. Marinoidut härkä- tai muut pavut, herneet tai kikherneet sopivat hyvin. Lisätä voi myös tofua tai erilaisia juustoja. Paloiteltu, maustettu ja kypsennetty broileri on hyvää, samoin lohipalat. Kunpa pääsisin kokeilemaan nyhtökauraakin!





Inkivääri-seesamilohi

400 g lohifileetä
Marinadi
2 rkl sitruunan mehua
1 dl seesamiöljyä
3 rkl teriyakia
noin 30 g tuoretta inkivääriä raastettuna
1 rkl limetin mehua
ripaus suolaa
Paistamiseen
rypsi-, oliivi- tai seesamiöljyä
Pintaan
seesaminsiemeniä


Leikkaa lohifileestä nahattomia, muutaman sentin viipaleita. Sekoita marinadin ainekset kulhoon ja anna lohipalojen maustua siinä noin 4 tunnin ajan.
Nosta lohipalat marinadista ja kääntele pinnat seesaminsiemenissä. Voit myös leikata kalasta kuutiomaisia palasia ja kastaa nämä seesaminsiemenissä.
Paista lohipalat kuumassa pannussa öljytilkassa joka puolelta niin nopeasti, että sisus jää läpikuultavaksi.

Lisätietoja versoista ja iduista: www.rouvakasvis.fi / kasviskoulu

Teksti, ohjeet ja kuvat: Pirjo Toikkanen

 

sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Ruusu perunalle – perunaruusuja pöytään

Peruna on yksi tärkeimmistä ravintokasveista kaikkialla maailmassa. Peruna on ekologista, monikäyttöistä ja herkullista, eikä siihen kyllästy. Mielenkiintoista, että perunalla on annettavaa myös ihmisen mielelle. Perunan sisältämä serotoniini vähentää stressiä ja masennusta.

Perunan kunniaksi halusin tehdä perunasta jotain uutta ja todella herkullista. Satuin huomaamaan netissä videon, jossa perunaviipaleet aseteltiin muffinipellin koloihin, ja lopputuloksen perunakakkuset näyttivät kauniilta, ihan kuin perunaruusukkeilta.
Päätin välittömästi kokeilla jotain vastaavaa omassa keittiössäni. Kipaisin hakemassa lähikaupasta kilon perunoita. Kokonaisia valkosipuleita, voita, timjamia, parmesaania, suolaa ja pippuria kotoa löytyikin. Perunoiden viipalointi ohuiksi, noin puolentoista millimetrin viipaleiksi kävi helposti mandoliiniksi kutsutulla vihannesleikkurilla. Kakkusten paistamiseen varasin 12-koloisen muffinipellin.
Päädyin siis valmistamaan klassisia Annan perunoita uudella tavalla!

Perunaruusut
(12 kpl)

10 perunaa (noin 1 kg, kiinteä lajike)
1 valkosipulinkynsi
40 g voita (noin 3 rkl sulatettuna)
tuoretta timjamia 2 rkl + 2 rkl
2–3 rkl parmesaanijuustoa raastettuna
¾ tl suolaa
mustapippuria myllystä
Voiteluun voita (2 rkl)
Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Voitele 12-koloisen muffinipellin syvennykset voilla.
Kuori perunat ja leikkaa ne hyvin ohuiksi (1,5 mm:n) viipaleiksi mandoliinilla. Huuhtaise viipaleet kylmällä vedellä siivilässä ja siirrä hyvin valutettuina isoon kulhoon.
Kuori ja hienonna valkosipulinkynsi. Sulata voi ja lisää joukkoon hienonnettu valkosipuli. Valele valkosipulivoi perunaviipaleille. Raasta mukaan parmesaania ja hienonna timjamia. Lisää perunoille suola ja jauha pippuria.
Hölskyttele perunaviipaleita kulhossa niin, että voi, juusto ja mausteet leviävät niille. Irrottele vielä käsin ohuita perunaviipaleita toisistaan ja varmista, että ainekset ovat suunnilleen tasaisesti sekaisin.
Nostele perunaviipaleet muffinipellin koloihin kukkuraisina kekoina.
Paista perunaruusuja uunissa noin 55 minuuttia, ensin uunin keskitasolla ja sitten puolet ajasta uunin alatasolla. Nosta perunaruusut kahden lusikan avulla ruokailijoiden lautasille. Raasta vielä pintaan parmesaania ja revi tai saksi lisäksi timjamin lehtiä.
Perunaruusut maistuvat herkuilta niin kasvis-, kala- kuin liha-ateriallakin. Meillä ne saivat tänään seurakseen yrttisiä karitsan paahtopaisteja ja tuoresalaattia.

Teksti, ohje ja ruokakuvat: Pirjo Toikkanen
Henkilökuva: Laura Riihelä.

Tietoa perunasta
www.rouvakasvis.fi /kasviskoulu

perjantai 5. helmikuuta 2016

Juurespihvit ja taateli-tamarindikastike


Välimeren etelä- ja itärannikon ruokakulttuuri on kiehtonut niin minua kuin varmasti monia muitakin jo vuosien ajan. Nyt Gummerus julkaisi suomeksi menestyskeittokirjan Persianan, joka valittiin Britanniassa viime vuoden parhaaksi keittokirjaksi. Tekijä on Lähi-idän ruokamaailman tähti Sabrina Ghayour, karismaattinen iranilaissyntyinen kokki ja ruokatoimittaja. Teos tarjoilee yli sata kotikokkaukseen soveltuvaa ohjetta: mezejä, keittoja, muhennoksia, tagineja, raikkaita salaatteja ja jälkiruokia.
Ensimmäisenä testiini pääsivät Mausteiset juurespaistokkaat tamarindi-taatelikastikkeen kera. Päätökseni perustui puhtaasti siihen, että varastoidut juurekset ja peruna ovat näin talvella kauden kasviksia Suomessa. Aineslistakaan ei ole kohtuuttoman pitkä. Kyseessä ovat oikeastaan tutut juuresröstit sveitsiläiseen tapaan, mutta näihin rösteihin lisätään Lähi-idän mausteita. Mausteiset juurespaistokkaat nousevat taatelikastikkeen ansiosta aivan uudelle tasolle. Kannattaa kokeilla!
Sabrina Ghayourin ohje kokeiluni perusteella pikkuisen muunnettuna ja omalla reseptien kirjoitustavallani esitettynä:

Mausteiset juuresröstit

(noin 20 kappaletta)

500 g perunoita (kiinteitä, noin 5 kpl)

2 porkkanaa
1 palsternakka
1 punajuuri
1 nippu kevätsipulia
2 tl juustokuminaa eli jeeraa
2 tl kurkumaa
2 tl korianterijauhetta
1 ruukku tuoretta korianteria
2 kananmunaa
2 rkl vehnäjauhoja
1 ¼ tl suolaa
mustapippuria myllystä
Paistamiseen
noin ½ dl rypsiöljyä
Pese kuoripäälliset perunat ja esikeitä niitä suolalla maustetussa vedessä (6 dl) 10 - 15 minuuttia. Valuta keitinvesi pois ja jäähdytä perunat kylmällä vedellä siivilässä.
Valmista kastike tässä vaiheessa, ohje alla.
Kuivaa kuoripäälliset perunat talouspaperilla ja raasta kuorineen. Lisää isoon kulhoon perunaraaste, ja raasta joukkoon kuoritut juurekset. Leikkaa kevätsipuli viipaleiksi ja lisää mausteiden, munien ja jauhojen kanssa kulhoon. Hienonna korianteri mukaan, mutta jätä oksia ja lehtiä myös ruoan viimeistelyyn lautaselle. Sekoita ainekset käsin.
Paista juurestaikinasta pihvejä öljytyssä (ohukais)pannussa niin kauan, että molemmat pinnat saavat kauniin värin. Siirrä leivinpaperin päälle pellille. Jotta kaikki saavat röstinsä kuumina ja juuresraasteet kypsyvät riittävästi, pidä pihvejä vielä 150-asteisessa uunissa 10 - 15 minuuttia.
Tamarindi-taatelikastike
 
100 g kivettömiä taateleita
50 g tamarindia (lasitölkistä)
3 rkl hunajaa
1 tl juustokuminaa eli jeeraa
½ tl inkiväärijauhetta
vajaa 1 tl suolaa
tilkka sitruunan mehua
3 dl kuumaa vettä
 
Mittaa kastikkeen aineet soseuttamista varten vihannesleikkuriin, tehosekoittimeen tai korkeaan kulhoon, jos käytät sauvasekoitinta. Siirrä seos kattilaan ja keitä noin 15 – 20 minuuttia. Voit vielä lopuksi soseuttaa kastikkeen sauvasekoittimella, jos haluat siitä aivan tasaista.
Näin tarjosin
Kokosin mausteisista juuresrösteistä ja taatelikastikkeesta aterian kypsentämällä lisäkkeeksi cous-cousia ja varasin pöytään myös turkkilaista jogurttia. Erityisesti pidin tamarindi-taatelikastikkeesta. Se aateloi ja kruunasi kokonaisuuden! Tätä ateriaa voi tukevoittaa paistamalla lisäksi esimerkiksi karitsankyljykset tai grillaamalla karitsanlihavartaat.
 Aion kokata Persiana-keittokirjasta vielä monet kerrat. Seuraavaksi houkuttaa tehdä veriappelsiini-punasikurisalaattia. Täytyy ottaa selvää, mistä saa sumakkimaustetta, ja onko granaattiomenasiirappia saatavana.
Persiana-kirjaa selatessani kiinnittyi huomio siihen, että Lähi-idän keittiössä käytetään usein ruusun terälehtiä. Meillä on maalla ruusupensas, jonka kukat sopivat hyvin syötäviksi. Aion ottaa kukkia kesällä talteen ja kuivattaa. Lammasruokiin Persiana tarjoaa paljon hyviä ohjeita, ja totta kai erityisesti salaatteihin ja kasvisruokiin.

”Syöminen on välitön kokemus, jonka aikana kaikki muu unohtuu ruoan ja nautinnon tieltä. Lähi-idässä ruoka ei ole ainoastaan ravintoa. Ruokailu on merkittävä tapahtuma, johon kuuluu yhteisöllisyys. Vieraille tarjotulla juhla-aterialla halutaan osoittaa heille arvostusta ja saada heidät tuntemaan itsensä tärkeiksi. Ruoan äärellä muodostetaan siteitä ja kestäviä suhteita”, sanoo Sabrina Ghayour Persiana-keittokirjansa alkupuheessa.
Teksti ja kuvat: Pirjo Toikkanen

keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Porkkanaa ja kananpoikaa afrikkalaisin sävyin

Porkkanaa käsitellessä olen usein ihastellut, miten jotain niin oranssista, niin moneen taipuvaa, makeaa juuresta voikin kasvaa mullan alla täällä Pohjolan perukoilla. Porkkana on kuvaannollisesti positiivinen kannustin kaikkeen, mutta nyt tahdonkin kannustaa kaikkia valmistamaan porkkanasta jotain ihan muuta kuin porkkanaraastetta.
Suomen talvessa tarvitaan lämmintä ja lämmittävää ruokaa, ei kuitenkaan aina tulista vaan aromaattista moniulotteisella tavalla. Tukeudun tällä ajatuksella mielelläni afrikkalaiseen keittiöön. Niinpä valmistin porkkanasta pinaatin kanssa lämpimän ja virkistävästi maustetun salaatin. Se sopi loistavasti marokkolaiseen tapaan paistamilleni kananpojan siiville.   

Lämmin porkkana-pinaattisalaatti

5 dl vettä (korvaa mielellään osa appelsiinin mehulla)
1 - 2 kanelitankoa
1 tähtianis
250 g (luomu)porkkanoita (2 – 3 kpl)
100 g tuoretta babypinaattia tai pakastepinaattia
1 rkl hunajaa
1 - 2 rkl voita
½ tl suolaa
mustapippuria myllystä
(tuoretta korianteria)
Kuumenna vesi tai vedellä laimennettu appelsiinista puristettu mehu kiehuvaksi. Lisää kanelitanko ja tähtianis. Keitä noin 10 minuuttia.
Kuori tällä välin porkkanat ja leikkaa ne joko suikalemaisiksi paloiksi tai höylää niistä lastuja terävällä juustohöylällä. Keitä porkkanoita muutaman minuutin ajan tai palakoon mukaan noin 5 minuuttia. Valuta siivilässä ja poista mausteet.
Mittaa kulhoon hunaja, voi ja mausteet ja kaada kuumat, napakankypsät porkkanat päälle, samoin pinaatinlehdet. Sekoita varovasti kahden lusikan avulla. Siirrä tarjolle ja voit lisätä vielä mausteeksi tuoretta korianteria.
Vinkki: Mausteeksi porkkanoiden keitinlimeen sopivat hyvin myös fenkolinsiemenet.
Taustatietoa porkkanasta löydät osoitteesta http://www.rouvakasvis.fi/ kasviskoulu-osiosta.

Kananpoikaa afrikkalaismaustein

700 g kananpojan siipi- tai koipipaloja (esim. Kariniemen miedosti suolatut)
3 rkl sitruunan mehua
¾ tl suolaa
mustapippuria myllystä
2 – 3 tl Ras el hanout -mausteseosta (Santa Maria)
2 – 3 rkl öljyä
Siirrä broilerinlihat, joko koivet tai siivet, kulhoon ja puserra mausteeksi sitruunan mehua. Lisää suolaa, pippuria ja Ras el hanout -mausteseosta ja sekoita. Anna mausteiden vetäytyä lihaan vähintään puolen tunnin ajan.

Nosta broilerinpalaset leivinpaperin päälle pellille ja valele niille lusikasta hieman rypsi- tai oliiviöljyä. Ripauta Ras el hanout -maustetta vielä lisää pintaan.
Kypsennä 225-asteisessa uunissa 30 minuuttia.
Tarjoa lämpimän porkkana-pinaattisalaatin kanssa. Voit lisätä lautaselle vielä paahdettuja, murskattuja (maa)pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä, esimerkiksi keltaisia rusinoita tai aprikoosia.
 

Ras el hanout
Ras el hanoutia pidän maustesekoitusten kuningattarena. Sen hurmaava aromi on jäänyt mieleeni Marokosta. Kyseessä on nimenomaan marokkolainen maustesekoitus, josta jokaisella marokkolaisella maustekauppiaalla on oma sekoituksensa. Sekoitusten paremmuudesta ja suosiosta kilpaillaan.
Ras el hanout ei ole tulinen, ei makea, ei suolainen. Se on hienovaraisen moniulotteinen, aromaattinen ja kukkainen. Marokossa Ras el hanout -mausteseosta suositaan varsinkin talvella sen lämmittävien ominaisuuksien takia. Siinä on currymaisia piirteitä, mutta esimerkiksi intialaisesta currymausteseoksesta garam masalasta se poikkeaa täysin.
Omaa Ras el hanout -seosta on melko aikaa vievää alkaa valmistaa, mutta Santa Maria -maustesarjasta löytyy aivan oivallinen valmis Ras el hanout -sekoitus. Se sisältää korianteria, paprikaa, mustapippuria, inkivääriä, kardemummaa, maustepippuria, muskottipähkinää, kurkumaa, neilikkaa ja cayennenpippuria.
Marokossa Ras el hanoutiin  kootaan lisäksi esimerkiksi kanelia, jeeraa, laventelia, ruusun terälehtiä, fenkolinsiemeniä, seesaminsiemeniä, sahramia, galanganjuurta…Useimmat mausteista paahdetaan. Ras el hanoutia käytetään Marokossa maustamaan taginet, siipikarjan liha, cous-cous, kala, äyriäiset, lampaankyljykset, grillatut lihat. Seos sopii myös makeisiin leivonnaisiin pähkinöiden ja taateleiden seurassa.
Karitsanjauhelihasta valmistettuihin lihapulliin olen lisännyt Ras el hanoutia mustapippurin ja tuoreen korianterin lisäksi ja lopputulos on ollut hurmaava. Pyörykät ovat herkkua kanelilla ja chilillä maustetun tomaattikastikkeen kanssa.
Teksti, ruokaohjeet ja kuvat: Pirjo Toikkanen