Olen käyttänyt kyssäkaalia tähän asti useimmiten tuoreena. Kyssäkaalissahan on raikas ja miellyttävä maku, josta voi tulla mieleen nauris tai mehevä lanttu, hieman retiisiäkin ja makeutta. Rakenne on miellyttävä. Keskikokoiset, vähintään kookkaan greipin suuruiset, maistuvat minusta parhailta. Raastettuna ja coleslaw’n tapaan nautittuna kyssäkaali on herkkua. Ohuet kyssäkaaliviipaleet sopivat sellaisinaan myös juustotarjottimelle ja dipattaviksi. Mutta nyt päätinkin valmistaa kyssäkaalisosekeittoa.
Olen toki tiennyt, että kyssäkaalia voi lisätä patoihin, keittoihin, muhennoksiin ja gratiineihin. Ennen viime viikonvaihdetta en kuitenkaan ollut saanut kyssäkaalista sosekeittoa. Ihastuin siihen kovasti varsinkin keitolle sopivien lisäkkeiden ansiosta. Keiton valmisti veljenpoikani Henri Leppänen, joka kertoi kehittäneensä ohjeen työskennellessään kokkina Tertin kartanossa.
Ihan ensi yrittämällä en yhtä hyvään lopputulokseen päässyt kuin Henri, mutta jo toisella kertaa tunsin onnistuneeni. Kuten yleensä, hyvään ruokaan on raaka-aineiden oltava ensiluokkaisia. Kävin hakemassa kaupasta laadukkaita luomukyssäkaaleja, joissa oli juuri sopivasti kokoa ja mehukkuutta. Löysin myös lisäkehilloon tarvittavia piispanhattu-chilejä. Juuri chilihillo, tuoreyrttiseos sekä Ponzu-marinoidut tuoreet kyssäkaalikuutiot kruunaavat keiton. Ne ovat oleellinen täydennys keiton pinnalle lautaselle. Lisäksi sopivat chilihillo-juustotoastit.
Henkan kyssäkaalisosekeitto
3 melko suurta (luomu)kyssäkaalia (noin 2,5 kg), osa
marinoitavaksi
2 rkl rypsiöljyä ja nokare voita
vettä tai kasvislientä
1 tlk (400 g) kookosmaitoa
1 sitruunan mehu ja raastettu kuori
1–2 tl Ponzua eli sitruunalla maustettua soijakastiketta
noin 1 tl suolaa
Halkaise ja kuori kyssäkaalit leikkuulaudan
päällä terävällä veitsellä. Poista kuorta riittävän paksulti varsinkin kantapuolelta.
Leikkaa lohkoiksi, mutta jätä pieni määrä (noin puolikas) kuutioitavaksi
marinointia varten.
Kuumenna tilavassa kattilassa öljyä ja voita
ja lisää kyssäkaalilohkot. Kuullota käännellen.
Lisää vettä tai mietoa kasvislientä niin,
että nestettä on reilusti puoleen väliin kyssäkaaleja, ei siis ihan edes peitoksi asti. Keitä ainekset kannen alla kypsiksi.
Valuta keitinvesi erilleen talteen ja lisää kattilaan kookosmaito. Kuumenna
kiehuvan kuumaksi yhdessä kyssäkaalipalojen kanssa.
Soseuta sauvasekoittimella ja lisää vähin
erin keitinlientä tarpeen mukaan niin, että keitto on mielestäsi sopivan
sakeaa. Mausta Ponzulla, sitruunan mehulla ja sitruunan kuoriraasteella.
Tarkista maku ja lisää suolaa tarpeen mukaan.
Chilihillo
5 kpl (noin
60 g) piispanhattu-chiliä (tai muuta mietoa chiliä)
noin ½ dl vettä
½ rkl omena- tai valkoviinietikkaa
½ dl hillosokeria
1 tl muscovado- tai fariinisokeria
Paloittele chilit ja siirrä pieneen kattilaan.
Lisää pieni määrä vettä ja kuumenna kiehuvaksi. Keitä miedolla lämmöllä, kunnes
chilipalaset pehmenevät.
Vähennä tehoa ja lisää viinietikka sekä hillosokeri ja muscovado-
tai fariinisokeri ja keitä noin 10 minuuttia. Tarjoa kyssäkaalisosekeiton
lisänä.
Huom. Tällä ohjeella chilihilloa tulee
pieni, keitolle sopiva määrä. Voit kaksinkertaistaa ohjeen, jos käytät hilloa
myös lisäkevoileipien voiteluun.
Marinoidut kyssäkaalikuutiot
Leikkaa noin puolikkaan kyssäkaalin verran
kuorittua kyssäkaalia kuutioiksi. Siirrä kulhoon, mausta kevyesti suolalla ja
valuta päälle Ponzu-soijakastiketta. Hienonna mukaan tuoretta oreganoa tai
timjamia ja persiljaa.
Hienonna tuoreyrttejä myös lisättäväksi
keiton pinnalle erikseen.
Juusto-chilihillo-toastit
Keiton
kanssa maistuvat lämpimät kerrosvoileivät. Sivele esim. paahtoleipäviipaleet
chilihillolla, lisää päälle (savu)juustoviipaleet ja laita leipäviipaleet
vastakkain. Kuumenna uunissa tai parilassa ja leikkaa halutessasi kolmioiksi.
Kuvassa Henri Leppäsen valmistama sosekeitto, johon ihastuin.
Teksti ja kuvat: Pirjo Toikkanen
Ihana ohje, tätä on ihan pakko kokeilla! Ja onpa kiva idea tehdä ihan pieni määrä chilihilloa, minä aina tulen tehneeksi suuren määrän, mutta tosiaan sitä voisi tehdä sopivasti juuri yhdelle ruualle.
VastaaPoistaKiitoksia paljon! Tosiaan tulin ostaneeksi vain viisi chiliä, ja niistä tuli sitten vain se pieni keittoannoksiin riittävä määrä. :-)
VastaaPoista