Mantelinen aprikoosi-rosmariinigalette

Heinä-elokuussa täytyy ainakin muutaman kerran hankkia ja maistaa tuoreita, kypsiä aprikooseja, jos kaupassa tai marjojen myyntikojuilla sellaisia sattuu näkemään. Nyt aprikooseja on ollut aika hyvin saatavilla.

Mieleni alkoi tehdä jotain, jossa voin yhdistää aprikooseihin tuoretta rosmariinia. Muistin myös toisen aprikoosille lyömättömän liittolaisen, mantelin. Niinpä kokeilin leipoa rennon galetten, jonka täytteeksi tuli aprikoosilohkoja, mantelimassaa ja hienonnettua rosmariinia.

Punakeltaiset ja oranssiset aprikoosit viehättävät ulkonäöllään. Niissä on aavistuksen nukkainen pinta. Kooltaan aprikoosit ovat ison luumun luokkaa, ja hedelmän kyljessä on hauska uurre. Hieman pehmeät, mutta vielä kiinteät aprikoosit ovat parhaita. Kypsyydestä kertoo myös tuoksu.

Jotkut tekevät aprikooseista hilloa, sosetta tai marmeladia. Tuoreet, mutta myös kuivatut aprikoosit sopivat lisäksi lammas-, kalkkuna-, broileri- ja porsaanliharuokiin. Ankanliha ja aprikoosit ovat kuin toisilleen luodut.

Rosmariinin lisäksi aprikoosille sopivia mausteita ovat inkivääri, chili, curry ja muskotti. Mantelit ja pistaasit solmivat aprikoosien kanssa mielestäni taivaallisen makuyhdistelmän.

Kuvan aprikoosigalette heti uunista otettuna.

Mantelinen aprikoosi-rosmariinigalette

Pohjataikina

vajaa 4 dl vehnäjauhoja
1 dl kaura- tai mantelijauhoa
¼ tl suolaa
2 rkl sokeria
150 g voita (tai margariinia)
vajaa 1 dl jääkylmää vettä

Täyte

200 g mantelimassaa
8–10 tuoretta aprikoosia
tilkka juoksevaa hunajaa
hienonnettua, tuoretta rosmariinia

Pinnalle
mantelilastuja
tomusokeria
tuoretta rosmariinia

Anna mantelimassan ja rasvan jähmettyä jääkaapissa. Varaa kaikki ainekset esille.

Sekoita vehnäjauhoihin kaurajauhot, suola ja sokeri. Paloittele joukkoon voi tai margariini. Nypi sormin ainekset murumaiseksi seokseksi.

Lisää jääkylmää vettä, kunnes saat nopeasti muodostettua ainekset yhtenäiseksi taikinapalloksi. Siirrä taikina kelmulla peitettynä jääkaappiin.

Huuhtele aprikoosit, halkaise ja poista siemenet. Leikkaa hedelmät noin kahdeksaan osaan. Hienonna rosmariini veitsellä leikaten.

Kaulitse taikina leivinpaperin päälle. Voit lisätä toisen leivinpaperiarkin taikinan päälle, jolloin kaulitseminen helpottuu, ja taputtele taikina lopuksi ohueksi soikioksi käsin.

Viipaloi jääkaappikylmä mantelimassa ja asettele taikinalevyn päälle, mutta jätä reunat vapaiksi täytteistä. Lisää aprikoosilohkot. Mausta hienonnetulla rosmariinilla. Juoksuta pintaan hunajaa, noin teelusikallisen verran. Käännä taikinan reunat täytteen päälle muutaman sentin leveydeltä.

Kostuta reunoja vedellä sormin, jotta saat mantelilastut tarttumaan reunoille.

Kypsennä galettea 225-asteisessa uunissa noin 20–25 minuuttia. Anna jäähtyä haaleaksi ja tuprauta pintaan tomusokeria teesiivilän läpi. Lisää muutamia rosmariininoksia.

Teksti, ohje ja kuvat: Pirjo Toikkanen

Karamellisoitu sipuligalette

Galette on leivonnainen, josta pidän sen rustiikkisuuden vuoksi. Vuokaa ei tarvita, ja muotokin määräytyy ihan vapaalla kädellä pyöreäksi tai soikeaksi tai jotain siltä väliltä suoraan pellille leivinpaperin päälle. Taikinan reunat taitellaan huolettomasti osin täytteen päälle. Galette-nimi tulee Ranskasta, normannien sanasta gale, joka tarkoittaa litteää kakkua. Galette on usein hedelmätäytteinen ja makea, mutta se voi olla myös suolainen piiras.

Sipulipiirakka sopii mielestäni oikein hyvin leivottavaksi galetten tapaan suoraan pellille. Tällä kertaa nopeutin valmistusta varaamalla valmiin, suolaisen piirakan leipomiseen tarkoitetun, pakastetun taikinan. Täytteeseen valitsin sekä kelta- että punasipuleita ja lisäksi pari pulleaa valkosipulinkynttä. Punasipuli on keltasipulin punakuorinen muoto. Sen kaunis väri täydentää hienosti keltasipulia.

Sipulin viipalointi onnistuu terävällä veitsellä rauhallisesti leikkuulautaa vasten. Terävä veitsi ja viiltoliikkeet takaavat, että työ onnistuu ilman kyyneleitä. Erityisen kauniita ovat punasipulin viipaleet. Kypsennettäessä punasipulin väri tosin haalistuu myös galettea valmistettaessa.

Kypsensin sipulit täytettä varten melko tilavassa paistinpannussa. Sipuli on kypsennettävä hellästi, miedolla lämmöllä. Sipulin rapea rakenne antaa vähin erin periksi niin, että sipuli ikään kuin rentoutuu. Kypsentäminen lepyttää sipulin. Maku mietonee, makeutuu ja pysyy lauhkeana. Liika kuumuus tekee sipulista karvaan.

Sipulin makupareihin kuuluvat niin peruna kuin tomaattikin, ja yrteistä yksi parhaista kavereista sipulille on timjami. Perunaa ja timjamia galetestani löytyy, tomaatitkin tuoreena lisäkkeenä. Jos haluat täytteeseen lisää makuja, voit osan sipuleista korvata sienillä tai pienen määrän sipuleista omenalla.

Karamellisoitu sipuligalette

Pohjataikina

1 pkt (400 g) valmista pakastettua ruis-perunataikinaa

Sipulitäytteen alle

150 g ranskankermaa

1 dl juustoraastetta

½ dl hienonnettua timjamia

Täyte

4 (noin 350 g) keltasipulia

3 (noin 350 g) punasipulia

2 pulleaa valkosipulinkynttä

2–3  rkl rypsi- tai oliiviöljyä

2–3 rkl voita

1 rkl (tummaa) sokeria tai hunajaa

1 rkl balsamietikkaa

suolaa ja mustapippuria (myllystä)

Ota pakastetaikina sulamaan ja varaa myös muut ainekset esille.

Kuori ja leikkaa sipulit ohuiksi viipaleiksi. Kuumenna paistinpannussa öljy ja sulata voi. Lisää sipuliviipaleet pannuun ja vähennä lämpö niin, että sipulit eivät ruskistu. Hauduta niitä välillä sekoittaen niin, että niiden rapea rakenne antaa periksi. Jatka haudutusta hiljalleen 15–20 minuuttia, jolloin sipulit alkavat makeutua.

Mausta sipulit sokerilla tai hunajalla sekä balsamicolla ja ripauksella suolaa ja pippuria. Anna niiden maustua ja hautua edelleen noin 5 minuuttia miedolla lämmöllä.

Sekoita ranskankermaan juustoraaste ja timjami.

Taputtele ja tarvittaessa kevyesti kaulitse taikina leivinpaperin päälle pellille soikeaan muotoon. Levitä pintaan ranskankermaseos. Jätä reunoille pari senttiä tilaa. Lisää päälle sipuliseos. Kääntele reunat täytteen päälle.

Paista galettea 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.

Tarjoa galette lämpimänä. Sen seuraksi sopivat kirsikkatomaatit ja timjami ja juomaksi esim. tee.

Ohje, teksti ja kuvat: Pirjo Toikkanen