Villivihanneksista salaattia

Useimmiten olen lähtenyt vasta kesäkuussa ensivisiitille maalle Keski-Suomen mökkimaisemiin. Näin kävi tänäkin vuonna. Ensimmäisiä asioita, joita luonnonrauhasta huomaan ja ihastelen, ovat kukat ja kaikki kasvit.

Vaikka saavuimme nyt perille vasta illansuussa, aloin poimia pihapiiristä salaattiaineksia. Paras villivihannesten poiminta-aika on aamu, mutta sää oli viileä, eikä mikään kasvusto ollut kuivaa eikä nuutunutta. Mökkiviikoksi osui sopivasti valtakunnallinen villivihannesten teemaviikko, jota oli todella helppo näissä maisemissa juhlistaa.

Kaikkein eniten meidän maalla kasvaa pihapiirissä poimulehtiä. Niistä valitsen syötäviksi vain kaikkein mehevimmät ja pienimmät, suppuiset lehdet. Ympäröivä metsä takaa sen, että käden ulottuvilla on myös ketunleipää. Myös ahomansikkaa on joka puolella. Niiden pienet lehdet sopivat salaattiin mukaan.

Poimulehti, lempinimeltään hiirenhame tai maarianvaippa

Poimulehti on helppo tunnistaa viuhkamaisesta muodostaan. Usein sen sylissä kimaltaa kastepisaroita. Poimulehti maistuu hyvältä, kun se on vaaleanvihreää, pientä ja suppuista. Avautuneet lehdet maistuvat karvailta ja kuituisilta. Puolivarjoinen paikka kasvattaa poimulehdestä miedon ja makeahkon.

Ketunleipä eli käenkaali

Ketunleipä raikastaa hortasalaatin, koska se sisältää oksaalihappoa. Samasta syystä, happamuuden takia, sitä riittää salaattiin jo pienikin määrä. Ketunleipä kannattaa kerätä varsineen, koska varret maistuvat aromikkailta. Myös kukat ovat syötäviä. Juuria ei tietenkään saa repiä mukaan, jotta satoa kasvaa jatkossakin. Kirpeähkön makunsa ansiosta ketunleipä maustaa salaatin.

Ahomansikasta käytän salaattiin nuoria, vaaleanvihreitä lehtiä. Siankärsämön lehdet antavat salaatilleni ryytimäistä aromia. Suhtaudun niihin kuin yrtteihin. Lehdet kannattaa poimia salaattiin ennen kukintaa, koska silloin ne ovat vielä pehmeitä. Mustikanlehdet poimin myös nuorina ja vaaleanvihreinä. Mustikanlehdet sisältävät oksaalihappoa, joten niitä riittää salaattiin pieni määrä.  

Niittysuolaheinän usein reikäisistä lehdistä voi päätellä niiden kelpaavan muillekin. Valikoin salaattiin vain ehjät. Metsäorvokin kukkia poimin salaattini pinnalle niiden kauneuden takia.

Kastikkeeksi riittää, että pirskottelee salaattiin laadukasta, kylmäpuristettua rypsiöljyä (esim. Myssyfarmin tai Gobbas Gårdin), mutta siitä voi jatkaa myös kastikkeen, johon sopii omena- tai vadelmaviinietikka, hunaja, suola ja pippuri. Reseptin yhteydessä ohje kastikkeeseen, jota tavallisimmin suosin.

Salaattini sisältää seitsemää erilaista villivihannesta. Se sopii mainiosti vaikka juhannussalaatiksi!

Kukkalan villivihannessalaatti

pieniä, suppuisia poimulehtiä
ketunleipiä: lehtiä, myös varsia ja kukkia
ahomansikan lehtiä
siankärsämön lehtiä
nuoria mustikanlehtiä ja varpujen kärkioksia
niittysuolaheinän lehtiä
metsäorvokin kukkia
Lisäksi
kypsää, kovaa vuohenjuustoa
lohko vesimelonia
Kastike
6 rkl rypsiöljyä
2 rkl valko- tai omenaviinietikkaa
1 rkl vettä
2 tl dijonin sinappia
1 tl hunajaa
1 valkosipulinkynsi
½ tl suolaa
¼ tl valko- tai mustapippuria myllystä

Poimi puhtaasta luonnosta oma lajitelmasi nuoria, mehukkaita villivihanneksia. Poimi vain tunnistamiasi villivihanneksia. Hyviä oppaita on saatavissa usealta pätevältä tekijältä. Myös villivihanneskursseja järjestetään.

Omassa salaatissani on yleensä eniten suppuisia poimulehtiä ja ketunleipää, koska niitä kasvaa pihapiirissä mökillä kaikkein eniten. Ne ovat hyvä pohja salaatille. Jollain toisella voi olla poimittavissa pieniä vuohenputkenversoja tai pieniä, sileälaitaisia voikukanlehtiä. Ne sopivat myös, mutta meidän mökillä vuohenputkia ja voikukkia ei ihan lähimaastossa ole, kaupungissa kyllä.

Nuoria ahomansikan lehtiä löytyy meiltä paljon. Siankärsämöä lisään samaan tapaan kuin laittaisin salaattiin tuoreyrttiä, esimerkiksi timjamia. Mustikanvarvuista poimin kaikkein nuorimmat, vaaleanvihreät lehdet. Niittysuolaheinä maistuu salaatissa tosi hyvältä. Sitä kannattaa ottaa mukaan. Metsä- tai keto-orvokkien kukat tuovat somaa koristetta ja vaniljaista makua salaattiin.

Itselläni on tapana poimia villivihanneksia suoraan lävikköön kerralla tarvittava määrä. Huuhtelen hortan raikkaalla kaivovedellä ja valutan hyvin. Salaattiainekset on hyvä kuivata ravistamalla niitä kahden puhtaan keittiöpyyhkeen välissä.

Mittaa kastikkeen aineet pieneen lasitölkkiin ja ravista sekaisin. Kuori ja raasta tai hienonna valkosipulinkynsi mukaan.

Leikkaa juusto palasiksi. Kuori ja paloittele lohko vesimelonia. Kokoa salaattiainekset suoraan lautasille. Pirskottele kastiketta lusikasta ja tarjoa loppu kastike niin, että sitä voi lisäillä salaattiin pöydässä maun mukaan.

Kuvan juusto on Heinolan Heilasta menomatkalla mökille ostettua manchego-tyyppistä Arctic Pinja -vuohenjuustoa Kiuruvedeltä.

Vinkki: Voit käyttää salaattiin myös viljeltyjä salaatinlehtiä oman valintasi ja makusi mukaan. Salaatti voi siis olla osin viljellyistä, osin villeistä vihanneksista koottu.

Teksti, kuvat ja ruokaohjeet: Pirjo Toikkanen