tiistai 19. marraskuuta 2019

Misolla maustetut siikafileet ja fenkolisalaatti

Misokeitto on monelle tuttu aamiaisruoka ulkomaan matkoilta, lempeä vatsalle ja täyteläinen maultaan. Aiemmin olen kotikeittiössä käyttänyt annospusseihin pakattua misotahnaa lähinnä vain liemiin, mutta tällä kertaa kokeilin tahnaa kalan maustamiseen. Mielestäni vähän uudenlainen, helppo tapa maustaa.  Siikafileet saivat pintaansa täyteläisen umamista makumaailmaa.



Valmistin ensin fenkoli-appelsiinisalaatin ja sekoitin maustetahnan uunin kuumetessa. Tämän jälkeen kalafileet joutuivat pöytään nopeasti ja helposti.




Miso on japanilainen, käyneistä soijapavuista valmistettu tahna. Se on japanilaisessa keittiössä keskeinen raaka-aine, joka sopii muun muassa keittoihin, marinadeihin ja kastikkeisiin.
Misoa varten soijapavut on ensin höyrytetty, lisätty suolaa ja käymisprosessi on herätetty erityisellä tätä varten tarkoitetulla aineksella. Käymisprosessilla valmistettu tahna antaa ruokaa miellyttävän täyteläistä, umamista makua.

Villinä kasvanutta, nahallisiksi fileiksi perattua siikaa.

Misotahnalla maustetut siikafileet
4 nahallista siikafileetä (á 120–150 g)
Mausteseos
1 dl (vaaleaa) misotahnaa
1 tl raastettua (luomu)appelsiinin kuorta
1 tl fariinisokeria
1 rkl appelsiininmehua
1 rkl riisiviiniä eli miriniä
1 ½ rkl japanilaista soijakastiketta
(1 tl raastettua inkivääriä)
Lisäksi
kevät- tai ruohosipulia

Sekoita kulhossa misotahnaan muut mausteseoksen ainekset niin, että saat siveltävän tahnan.
Asettele siikafileet leivinpaperin päälle pellille nahkapuoli alaspäin. Sivele miso-mausteseosta fileille.
Kypsennä 225-asteisessa uunissa ensin 5 minuuttia. Peitä kalafileet sitten kevyesti alumiinifoliolla ja jatka kypsentämistä toiset 5 minuuttia. Poista folio ja pidä kaloja vielä uunissa muutama minuutti.
Nosta tarjolle ja ripota pintaan kevätsipulirenkaita.

Fenkoli-appelsiinisalaatti
1 salaattifenkoli
1 appelsiini
versoja ja/tai ituja
Kastike
3 rkl sitruunanmehua
½ dl oliiviöljyä
tilkka juoksevaa hunajaa tai vaahterasiirappia
ripaus mustapippuria myllystä
Lisäksi
kevät- tai ruohosipulia

Halkaise fenkoli ja leikkaa mandoliini-vihannesleikkurilla ohuiksi viipaleiksi.
Kuori ja paloittele appelsiini. Huuhtaise ja valuta versot tai idut.

Sekoita sitruunanmehuun muut kastikkeen ainekset. Asettele salaattiainekset laakealle vadille ja valele päälle kastiketta. Ripauta päälle kevätsipulirenkaita.
Teksti ja kuvat: Pirjo Toikkanen

sunnuntai 3. marraskuuta 2019

Georgialaisia herkkuja: munakoisokääröt, pinaattipallerot ja hatsapurit


Innostuin kokeilemaan muutamia georgialaisia ruokia. Kiinnostavaa, koska nuorena tyttönä pääsin kerran käymään silloisessa Gruusiassa, ja sen ruokakulttuuri jätti unohtumattoman jäljen.

Sitä tuoreyrttien määrää en ollut tuolloin Suomessa osannut kuvitellakaan, tuskin olin edes kuullut korianterista ja monesta muusta mausteyrtistä. Granaattiomena tuli myös tutuksi. Ja ah, ne hatsapurit, joita paikalliset vetivät esiin ulkona puilla lämmitetyistä kuumista uuneista ja kiidättivät maisteltaviksi.





Innoitukseni kokeilla juuri munakoisokääröjä ja pinaattipalleroita johtuu siitä, että nämä ohjeet löysin Eeva Voutilaisen, Soili Soisalon ja Anna-Liisa Elorinteen kirjasta Kasvisruokaa viisaasti (Duodecim 2019). Suosittelen teosta lämpimästi kaikille kasvisruuasta kiinnostuneille, koska se antaa pätevät vastaukset kasvisruokavalioon liittyviin kysymyksiin. Tietokirja sisältää myös 40 ruokaohjetta, joiden joukkoon juuri nämäkin georgialaisohjeet kuuluvat.



Lisäksi teki mieli hatsapureja, joiden leipomisessa tukeuduin Ville Haapasalon ohjeisiin.




Äskettäin Georgiassa vieraillut ystäväni sanoi huomanneensa, että parhaiten georgialaiseen makumaailmaan pääsee, kun muistaa käyttää ruokiin korianteria, saksanpähkinöitä ja jeeraa. Korianteri voi olla paitsi tuoreena korianterina, myös jauhettuina siemeninä.




Nämä kokeilemani kääröt ja pyörykät vaativat mielestäni ja kasvisruokakirjankin mukaan kostukkeeksi kurkkukastikkeen ja granaattiomenan siemeniä. Varasin myös leipää ja perunaa sekä tuoreita yrttejä ja salaatinlehtiä.




Munakoisokääryleet maistuivat meidän perheessä kaikkien mielestä herkullisilta juuri pannulla paistettuina, mutta niitä voi nauttia myös kylminä.

Munakoisokääröt

2–3 munakoisoa (yht. noin 800 g)
250 g saksanpähkinöitä
1 tl jeeraa eli juustokuminaa
1 tl jauhettua korianteria
1 tl kurkumaa
1–2 valkosipulinkynttä
3 rkl valkoviinietikkaa
¼ tl suolaa
½ - 1 dl vettä
2–3 rkl rypsi- tai oliiviöljyä



Leikkaa munakoisot pitkittäin melko ohuiksi viipaleiksi ja lado uunipannulle leivinpaperin päälle. Paahda 200-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Käännä kerran.


Jauha esim. teholeikkurissa saksanpähkinät. Lisää pähkinäjauheeseen hienonnettu tai raastettu valkosipulinkynsi sekä jeera, korianteri, kurkuma, valkoviinietikka ja suola. Notkista vedellä niin, että saat levitettävän tahnan.


Levitä tahnaa jokaiselle munakoisoviipaleelle ja kääri rullalle. Kuumenna paistinpannuun tilkka öljyä ja paista rullia käännellen niin, että ne saavat hyvän värin.


Tarjoa munakoisorullat mieluiten heti kuumina kurkkukastikkeen kanssa.




Pinaattipyöryköitä nostin kypsennettyjen, violettien perunaviipaleiden ja rieskapalasten päälle ja lisäsin vielä kurkkukastiketta ja granaattiomenan siemeniä. Jos pinaatti-pähkinäseosta ei kaikkea halua pyöritellä palleroiksi, seosta voisi mielestäni hyvin levittää vaalealle leivälle tai ohuelle rieskalle. Täytetyn, taipuisan rieskan voi pyöräyttää rullalle, antaa vetäytyä jääkaapissa ja leikata suupaloiksi.




Tuotetietoutta granaattiomenasta www.rouvakasvis.fi / Kasviskoulu



Pinaatti-pähkinäpyörykät


500 g tuoreita pinaatinlehtiä
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
120 g saksanpähkinöitä
1 ruukku tuoretta korianteria
1–2 rkl valkoviinietikkaa
½ tl jeeraa eli juustokuminaa
1 tl paprikajauhetta
½ tl kurkumaa tai ripaus sahramia
½ tl suolaa


Kiehauta pinaatinlehdet väljässä vedessä, valuta ja purista vesi tarkkaan pois.

Jauha pähkinät esim. teholeikkurissa. Hienonna sipuli ja valkosipulinkynsi ja kuullota kevyesti öljytyssä pannussa. Yhdistä pähkinäjauheeseen sipulit, hienonnettu korianteri, viinietikka, jeera, paprikajauhe, kurkuma tai sahrami sekä suola.
Anna seoksen levätä jääkaapissa muutaman tunnin ajan.

Pyörittele pinaattiseos pieniksi palleroiksi. Säilytä jääkaapissa tarjoamiseen saakka. Varaa lisäksi granaattiomenan siemeniä ja kurkkukastiketta.



Kurkkukastike

2 dl ranskankermaa
1 valkosipulinkynsi
noin 1/3 kurkkua
¼ tl suolaa
¼ tl mustapippuria
1 tl sokeria
2–3 tl sitruunanmehua
1 tl kuivattua tai 1 rkl tuoretta minttua



Halkaise kurkku pitkittäin ja poista pikkulusikalla sisus. Leikkaa loppu pieniksi kuutioiksi tai suikaleiksi. Kuori ja raasta valkosipulinkynsi ranskankermaan.

Sekoita joukkoon loput ainekset. Säilytä jääkapissa tarjoamiseen saakka.




Hatsa tarjoittaa juustoa ja puri leipää. Väitetään, että hatsapurin ohjeita löytyy Georgiasta yhtä monta kuin on tekijöitäkin. Juustolla ja kananmunalla täytetty leipä maistuu aamiaisella teen kanssa tai täydentämään illalla erilaisia suupaloja.

Suomen oloissa taikinaan saa hapahkoa makua kermaviilistä ja antamalla taikinan vetäytyä jääkaapissa yön yli. Georgiassa käytetään fermentoitua maitovalmistetta, matsonia. Täytteen sulgunijuustoa saa venäläisistä ja virolaisista ruokakaupoista, mutta fetan ja mozzarellan yhdistelmä toimii myös.


Hatsapurit voi leipoa joko kokonaan ummistetuiksi tai veneen muotoon, jolloin täyte jää näkyviin.  Täytteen päälle voi välittömästi otettuaan leivät uunista rikkoa jokaiselle kananmunan. Leipää taitellaan ja dipataan keltuaiseen.




Hatsapurit


200 g kermaviiliä
3 kananmunaa
noin 8 dl vehnäjauhoja
½ tl suolaa
Täyte
300 g mozzarella-juustopalloja
300 g fetajuustoa
3 kananmunaa
Voiteluun
kananmunaa



Sekoita taikinan ainekset kulhossa ja vaivaa taikina kimmoisaksi. Siirrä kelmulla peitettynä jääkaappiin muutamiksi tunneiksi tai mieluiten yön yli.


Täytettä varten pilko mozzarella ja feta pieniksi paloiksi kulhoon. Riko joukkoon kananmunat ja sekoita ainekset käsin puristellen.


Jaa taikina neljään osaan jauhotetulle pöydälle. Taputtele pyöreiksi, paksuhkoiksi pohjiksi, joiden halkaisija on suunnilleen 20 cm.


Jaa täyte pohjille niin, että jätät reunoille tilaa parin sentin verran. Sulje vetämällä taikinaa täytteen päälle nyytiksi. Nipistä taikina kunnolla kiinni täytteen päälle. Tarkista, ettei taikinaa tule täytteen päälle kovin paksua kerrosta.  Taputtele leipä littanaksi.


Siirrä täytetyt leivät leivinpaperin päälle pellille ylösalaisin niin, että saumapuoli jää alapuolelle. Taputtele hieman.


Voitele leivät munalla ja paista 200-asteisen uunin alaosassa noin 15 minuuttia, kunnes pinta on saanut kaunista rusketusta ja taikina on kypsää. Tarjoa lämpiminä.


Teksti ja kuvat: Pirjo Toikkanen

maanantai 16. syyskuuta 2019

Nyt tehdään Karjulanpaistia


Kokeilin tänään Karjulanpaistia. Lue siis: karjulanpaisti. Sain siihen ainekset Samuli Karjulalta, Satokausikalenterin perustajalta ja reseptin ideoijalta. Ohjeen jujuna on, että lihapalojen lisäksi pataan tulee mukulaselleriä, salottisipulia ja kuivattuja metsäsieniä. Mausteseokseen yhdistetään neilikkaa, inkivääriä, muskottia ja maustepippuria.

Tämä Karjulan pataruoka maistui muhevan umamiselta ja hyvältä perunamuusin, punajuurisalaatin ja etikkakurkkujen kanssa. Raastoin oheisruuaksi myös aromikkaita syysporkkanoita ja kuutioin raasteen joukkoon kotimaista vesimelonia. Nyt porkkanat maistuvat todellakin porkkanoilta. Aivan täydellistä syysruokaa!
Perunasoseen ehtii helposti valmistaa sillä välin, kun pataruoka hautuu uunissa. 
Punajuurisalaatiksi voi hankkia esim. valmista omena-inkivääri-punajuurisalaattia. Hyvää on myös suosikkini piparjuurella maustettu punajuurisalaatti.


Haudutin Karjulanpaistin uunissa (2 tuntia) vanhassa soikeassa "pilikumissa". Loppuvaiheessa peitin vuuan foliolla. Osa aineksista oli siis ensin paahdettu uunissa pellillä.


Laadukasta lihalientä, Nuuksiosta poimittuja, kuivattuja tatteja sekä oma sekoitus nelimaustetta, kaikki á la Samuli.


Possun- ja naudanlihakuutiot sekä paloitellut salottisipulit ja mukulaselleri menossa öljyllä sipaistuina ja suolalla maustettuina ensivaiheessa uuniin paahtumaan 25 minuutiksi.


Muhkea mukulaselleri, kotimaiset salottisipulit, kuivatut tatit, nelimauste ja lihat oleellisia aineksia.
Hienoa, että salottisipuliakin saa nykyään kotimaassa kasvatettuna. Myös upea vanha kunnon ryvässipuli sopisi tähän ruokaan, mutta sitä on harvoin tarjolla. Sieniä näyttää nousevan kiitettävästi sateiden ansiosta. Suppilovahverot, samoin mustatorvisienet on helppo kuivata ja käyttää antamaan ruokiin täyteläistä makua.

Karjulanpaisti

700 g kuutioitua karjalanpaistilihaa (possua ja nautaa)
1 iso juuri- eli mukulaselleri
1 rkl rypsiöljyä
noin 10 pientä salottisipulia
2 rkl kuivattuja suppilovahveroita, murskattuina
½ tl jauhettua neilikkaa
½ tl jauhettua maustepippuria
½ tl jauhettua muskottipähkinää
½ tl jauhettua inkivääriä
1 tl suolaa
hyvää lihalientä


Ota lihat huoneenlämpöön puoli tuntia ennen kypsentämistä. Kuori selleri veitsellä ja leikkaa reiluiksi kuutioiksi. Kuori ja tarvittaessa paloittele sipulit.

Siirrä karjalanpaistilihat, selleripalat ja sipulit leivinpaperin päälle uunipannulle. Pirskota tai sivele niille öljyä ja mausta suolalla.

Paahda 225-asteisessa uunissa noin 25 minuuttia. Siirrä paahdetut ainekset uunivuokaan. Yhdistä kuivat mausteet ja lisää seos vuokaan sekoitellen. Lisää kuivatut sienet lihaliemeen ja valele seos vuokaan.

Kypsennä 200-asteisessa uunissa 2 tuntia. Jos pinta alkaa tummua liikaa, peitä vuoka kannella tai foliolla. Lisää tarvittaessa lihalientä.

Tarjoa Karjulanpaisti perunamuusin ja punajuurisalaatin kanssa. Myös syysporkkanaraaste ja etikkakurkut maistuvat lisänä.

Ohje: Samuli Karjula

Teksti ja kuvat: Pirjo Toikkanen

Lämmin ruusukaalisalaatti



Yksi syysruokien suosikeistani on lämmin salaatti ruusukaaleista. Se riittää pikkunälkään sellaisenaan, valmistuu nopeasti ja maistuu herkulliselta. 

Lisään salaattiini vaihdellen joko mozzarellaa, burrataa tai vuohenjuustoa. Makeutta salaatti saa kuivatuista hedelmistä tai marjoista.

Ruusukaalin somat pikkukerät ovat halkaisijaltaan vain muutaman sentin kokoisia. Ne on helppo kypsentää kokonaisina tai halkaistuina tai vaikka paistaa pannussa neljään osaan leikattuina. Nykyiset ruusukaalilajikkeet maistuvat miellyttäviltä, sopivasti kypsennettyinä jopa pähkinäisiltä.


Paahdetut ruusukaalit ovat hyvä pari riista- ja lammasruokien kanssa. Ruusukaalit voi myös keittää tai kypsentää höyryssä, mutta paahdettuna niihin saa enemmän makua. Öljy-viinietikkamarinadi antaa hyvän hapokkaan maun.

Ruusukaalin makupareiksi sopivat hyvin pähkinät ja makeat, kuivatut marjat. Sitrusten ja aniksen tai fenkolin maut sopivat myös. Salaatteihin kypsennetyistä ruusukaaleista kannattaa irrotella pikkulehtiä ja pyöräyttää nämä viinietikka-öljykastikkeessa.


Lämmin ruusukaalisalaatti

400 g ruusukaaleja
2–3 rkl rypsi- tai oliiviöljyä
suolaa, mustapippuria
1 tl aniksen- tai fenkolinsiemeniä
1–2 rkl omenaviinietikkaa
1 rkl hunajaa
Lisäksi
1–2 dl kuivattuja karpaloita tai taatelia suikaleina
noin 150 g mozzarellaa (tai burrataa tai vuohenjuustoa tai fetaa)
1 dl saksan- tai pekaanipähkinöitä



Huuhtele ruusukaalit. Poista kovat kantaosat ja mahdolliset vioittuneet uloimmat lehdet. Halkaise isoimmat.
Siirrä kaalinkerät leivinpaperin päälle pellille. Pyöräytä niille öljyä ja mausta suolalla, pippurilla ja aniksen- tai fenkolinsiemenillä. Pirskota päälle viinietikkaa ja valuta juoksevaa hunajaa. Pyöräytä vielä kaikki sekaisin kahden lusikan avulla nostellen.
Paahda ruusukaaleja 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia niin, että pinta saa hieman väriä.
Siirrä ruusukaalit laakeaan tarjoiluastiaan. Ripota joukkoon karpaloita. Paloittele tai revi juusto ja lisää pähkinät rouhittuina.
Tarjoa salaatti lämpimän leivän kanssa sellaisenaan tai lisäkkeenä kasvispihvien tai esimerkiksi kananpojankoipien, riistan tai lampaanlihan kanssa.
Teksti, ohje ja kuvat: Pirjo Toikkanen

maanantai 10. kesäkuuta 2019

Lähikasvisten parhaat

(Postaus on tehty maa- ja metsätalousministeriön tilauksesta)

Uuden satokauden ensimmäiset lähellä tuotetut kasvikset saadaan Suomessa pöytiin kesäkuussa. Siitä alkaa minun kasvisvuoteni ja erityinen makujen juhla. Oman maan juuri maasta nostetut varhaisperunat, auringon kypsyttämät mansikat ja aromikkaan tillin tunnistaa varmasti jokainen suomalainen ylivertaisiksi herkuiksi. Nyt nostan kesäkasviksista kielen päälle muutaman muunkin: kesäkuulta varhaiskaalin, heinäkuulta broccoliinin eli varsiparsakaalin ja elokuulta kotimaisen makean maissin. (Kesäkeittokuva: Pirjo Toikkanen)

Varhaiskaali - kesäkuun ohittamaton kasvisherkku

Varhaiskaalin sato valmistuu oloissamme kesäkuun alussa, ja kausi kestää reilun kuukauden verran. Heinäkuussa voidaan jo puhua herkullisesta kesäkaalista, sitten syys- ja myöhemmin talvikaalista. Varhaiskaali kuuluu kasvisesikoisiin eli primööreihin, joita tulee arvostaa erityisherkkuina. Kuvittele, miltä maistuu ja tuntuu laadukas varhaiskaali. Haukatessa se rapsahtaa raikkaasti, mehukkaana ja puhtaana, ja se maistuu makealta.
Kun pitelet käsissäsi tuoretta varhaiskaalin kerää, kannattelet yksinkertaisesti kesän parasta salaattiainesta niin maun kuin ravintoarvonkin puolesta. Saat siitä vain vähän kaloreita, mutta sitäkin enemmän kivennäisaineita, vitamiineja, flavonoideja ja kuitua. Varhaiskaalin valmistamisen salaatiksi osaat vaikka unissasi. Näin se sujuu:
Puolita kaali tai useampikin ja leikkaa terävällä veitsellä leikkuulaudalla ohuiksi suikaleiksi. Siirrä isoon kulhoon ja ripauta joukkoon hieman suolaa ja purista sitruunanmehua. Kastikkeeksi sekoitat paksua jugurttia ja hyvää majoneesia. Mausta sitruunanmehulla, sinapilla ja tuoreyrtillä, vaikkapa tillillä. Yhdistä kastike kaalisuikaleisiin kahdella lusikalla nostellen ja siirrä kulho peitettynä jääkaappiin.

Voit nauttia kaalisalaatin sellaisenaan, mutta saat vaihtelua, kun yhdistät mukaan viipaloituja retiisejä tai raastettua porkkanaa, joskus omenaa tai tuoretta ananasta, ehkä uutta sipulia, ruohosipulia, minttua tai muita mieliyrttejäsi. Varhaiskaalisalaatti sopii grillattujen ja savustettujen ruokien kaveriksi, niin makkaralle kuin lihalle tai kalallekin, myös sämpylöiden ja tacojen täytteeksi, mihin vain. (Yllä oleva kuva Pirjo Toikkasen kirjasta Rouva Kasviksen parhaat, Otava, 2017)


Innokas grillaaja grillaa myös varhaiskaalia. Leikkaa kaali lohkoiksi, sipaise pintaan öljyä ja hunajaa, ripauta suolaa ja paahda ulkogrillissä tai kuumassa uunissa, kunnes pinta saa houkuttavan rusketuksen. (Paahdetut varhaiskaalit -kuva: Pirjo Toikkanen)

Tunnetko jo broccoliinin eli varsiparsakaalin?

Broccoliinista voin sanoa, että joskus toiveet toteutuvat. Olin tutustunut broccoliiniin, Suomessa varsiparsakaaliksi ja Englannissa nimellä tenderstem kutsuttuun kasvikseen tämän vuosituhannen alussa. Ihastuin siihen heti ja niinpä olin onnessani, kun se muutama vuosi sitten saatiin Suomeen ja sitä jopa viljellään Suomessa. Kun kauppoihin saadaan heinäkuussa kotimaista varsiparsakaalia, kannattaa maistaa ja ihastua sen vihantaan aromiin. Samaa tunnistan myös esim. poimintatuoreista herneistä tai vasta maasta nostetusta vihreästä parsasta.


Broccoliini maistuu pehmeän makealta ja lempeältä. Lähellä tuotettuna sitä voi syödä vaikka sellaisenaan, raakana tai sen voi pikaisesti höyrykypsentää, grillata tai paahtaa uunissa. Koko kasvi on syötävää, aivan kuten tavallisessa parsakaalissakin. Ravitsemuksellisesti broccoliini on vähintään yhtä arvokas kasvis kuin parsakaali, jota pidetään yhtenä kaikkein terveellisimmistä kasviksista maailmassa. (Broccoliini-kantarelli-purjoannos -kuva: Pirjo Toikkanen)
Broccoliinia voi nauttia samaan tapaan kuin vihreää parsaa. Voisula, sitruunavoi, hollandaisekastike tai vaikkapa vadelmalla maustettu majoneesi, paistettu kantarelli-purjoseos, uppomunat tai aasialaisittain maustettu kastike sopivat sen seuraksi. Grillattaviksi broccoliinit ovat omiaan. Asettele ne ritilälle tai parilalevyn päälle. Varren ympärille jotkut kiepauttavat pekonia. Jos ladot broccoliinit halsteriin tai kiinnität ne levyksi cocktailtikkujen avulla, käsittely grillattaessa helpottuu.

Poimintatuoreena maissintähkä maistuvimmillaan

Jo elokuussa alkaa kauppoihin ilmestyä kotimaisia maissintähkiä. Kausi jatkuu vielä syyskuussakin. Monille maissitiloille voi mennä itse poimimaan ja ostamaan satoa. Lähellä kasvatettu maissi on eri luokkaa, oikeastaan täysin eri asia kuin muoviin pakatut, esikypsennetyt tuontimaissintähkät, joita monet grillaavat aikaisesta keväästä syksyyn saakka aina edes huomaamatta lähimaissin valmistumista.


Kotimaan maissi on mehukasta, makeaa herkkua, jota voi syödä tuoreeltaan, ilman kypsennystä. Poista suojalehdet, jotta saat näkyviin vaaleankeltaiset ”jalokivirivistöt”. Nauti auringonkeltaiset jyväset suoraan haukaten tai irrota ne veitsellä. On helppo huomata, kuinka uskomattoman aromikkaita ja makeita ne ovat! Toki tähkät voi myös kokonaisina kypsentää. Keittoajaksi riittää viisi minuuttia tai grillissä kypsentäen 15 minuuttia koko ajan käännellen. Samassa ajassa maissintähkä kypsyy myös uunissa. (Maissikuva: Pirjo Toikkanen)

Muistetaan myös nämä

Kolmen edellä valitsemani lisäksi nimeän vielä muutaman parhaista parhaan:
-        suloiset, puhtoiset kesän kukkakaalit

-        herneenpalot, joiden maku on ihanan vihanta

-        alkukesän vihreät parsat

-        nauriit ovat ikisuosikkejani, jo lapsuudesta tuttuja

-        pehmeä keräsalaatti, se vanhanajan isoäidin salaatin aines

-        aromikas kasvihuonekurkku ja avomaan kurkku

-        uudet perunat, suomalaiset mansikat, kesän juuressato

-        maailman aromikkain tilli (Voileipäkakkukuva: Pirjo Toikkanen)





Jos kiinnostuit kesäkasviksista, kokeile näitä:




Teksti, kuvat ja ohjeet: Pirjo Toikkanen

Herkullista kasviskesää kaikille! t. Rouva Kasvis 

sunnuntai 9. kesäkuuta 2019

Kesän paras salaatti

Varhaiskaalista valmistamaani salaattia pidän kesän parhaana lisäkesalaattina monestakin syystä. Maku tekee vaikutuksen tietysti ihan ensimmäisenä. Lähellä, kotimaassa kasvatettu varhaiskaali erottuu edukseen kauempaa tuoduista. Makua voi luonnehtia houkuttavan puhtaaksi ja raikkaaksi.  Nautittavuutta lisää hyvä suutuntuma, koska varhaiskaali on yhtä aikaa mehevää ja rapeaa.
Kesäinen coleslaw kotimaan varhaiskaalista


Ravintoarvonsa puolesta varhaiskaalista on pelkkää hyvää sanottavaa. Kaloreita kertyy vain vähän, mutta sitäkin enemmän kivennäisaineita, vitamiineja ja flavonoideja, myös kuitua. Mieluiten valmistan varhaiskaalisalaatin coleslaw-tyyppisesti. Valmistus ja salaatin muuntelu tilanteen mukaan on helppoa vaikka mökillä, ja salaattia voi tehdä jääkaappiin useammaksi käyttökerraksi.
Kesän ensimmäisiä avomaan kasvisherkkuja: varhaiskaalia, nippuporkkanoita ja retiisejä


Puhtoiset varhaiskaalit ovat kasvaneet harson alla. Ne on istutettu huhtikuussa.


Terävä veitsi ja leikkuulauta riittävät työvälineiksi.


Laadukkaista aineksista ei voi syntyä muuta kuin herkullista ruokaa!


Kesäinen coleslaw

2 kotimaista varhaiskaalia (á 450 g)
sitruunan- tai limetinmehua (noin 1/2 dl)
½ tl suolaa
1/2 nippua retiisejä tai pari kesäporkkanaa
muutama tuoreyrtin oksa, esim. minttua, (lehti)persiljaa tai tilliä
Kastike:
1 ½ dl turkkilaista jugurttia
4–5 rkl laadukasta majoneesia (esim. Hellman’s)
1 rkl sitruunan- tai limetinmehua
½ tl suolaa
2 tl sinappia (esim. Dijonin) tai 1 - 2 tl raastettua piparjuurta
mintun- tai persiljanlehtiä
Huuhtaise kaalit ja leikkaa neljään osaan. Leikkaa lohkot ohuiksi suikaleiksi ja siirrä kulhoon. Puserra joukkoon sitrusmehua ja ripauta suolaa. Sekoittele kahdella lusikalla nostellen.
Sekoita kastikkeen ainekset ja tarkista maku. Yhdistä kastike kaalisalaattiin ja siirrä colewslaw peitettynä jääkaappiin vetäytymään.
Tarjoiluvaiheessa lisää salaattiin huuhdottuja, suikaloituja retiisejä tai nippuporkkanoita. Salaatti sopii oikeastaan kaiken kesäruuan kaveriksi: lihalle, kalalle, makkaralle, kasvisruualle. Säädä täydennykset ja maustaminen sen  mukaan, mitä muuta lautasella on. Oikein hyvältä salaatti maistuu sellaisenaankin välipalana.
Varhaiskaalisalaatti on loistovalinta grillatulle ja savustetulle ruualle.
Vinkki: Voit lisätä esim. mökillä salaattiin villivihanneksia, vaikkapa vuohenputken pieniä versoja, mausteenomaisesti siankärsämön lehtiä, sileitä, pieniä voikukanlehtiä tai nuoria poimulehtiä.
Varhaiskaalisalaatti maustuu ja mehevöityy jääkaapissa.


Katso myös tämä: Varhaiskaalista coleslaw
http://rouvakasvis.blogspot.com/2016/04/varhaiskaalista-coleslaw.html


Tuotetietoutta varhaiskaalista Kasviskoulussani
www.rouvakasvis.fi /kasviskoulu
Teksti, kuvat ja ohje: Pirjo Toikkanen

perjantai 7. kesäkuuta 2019

Lähiruokaa Smaku-ruokatapahtumissa

Ruokatapahtuma Smaku tarjoaa tilaisuuden tutustua paikallisten ravintoloiden ruokatarjontaan edulliseen hintaan, maisteluannoksina.  Ruokafestivaali sai alkunsa Porvoosta, jossa se on toteutettu jo kolmena kesänä ja saavuttanut huippusuosion. Tänä kesänä herkutellaan Naantalin auringossa 6.–15.6. ja jälleen Porvoossa 12. - 24.8.2019. Smaku-nimi on ideoinnin tulos ja sanaleikki. Siinä yhdistyvät ruotsinkielen sana smak ja vastaavasti suomen maku. 

Smaku tutustuttaa paikalliseen ruokakulttuuriin ja haluaa antaa näytteen alueen lähiruokatuotteista. ”Smaku-annoksen valintaideana on vastata kysymykseen, miltä juuri kulloisenkin alueen ravintolaruoka maistuu. Samaa tausta-ajatusta on Haaga-Helian Hungry for Finland -projektilla”, Smaku Events Oy:n tuottaja-toimitusjohtaja Laura Pulkkinen kertoo. (Kuvassa paikallisen Mikolan luomutilan tuotteita ja Café Santalan Smaku-annos Naantalista).

Naantalissa Smakuun lähti tänä kesänä seitsemän ravintolaa ja kahvilaa. Ruokafestivaali tulee mitä ilmeisimmin saamaan jatkoa ja silloin mukaan toivotaan saatavan myös saaristoravintoloita. Porvoo ja Naantali ovat Smaku-edelläkävijöitä, mutta suunnitelmissa on toteuttaa tapahtuma Suomen kaikissa ruokamatkailun kannalta merkittävissä osissa: Lapissa, Järvi-Suomessa, Länsirannikolla ja Uudenmaan alueella.
Naantalin tämän kesän Smaku-tapahtumassa ovat mukana After Sail 714, Amandis, Café Santala, Herrankukkaro, Naantalin Kaivohuone, S/S Ukkopekka ja Valborg. Pääsin tutustumaan ennakkoon näistä viiden eri ravintolan annoksiin. Maisteluannos voi olla alku-, pää- tai jälkiruoka, ja se maksaa seitsemän euroa.  Jos juuri tapahtumaviikko kesäkuussa ei sovi suunnitelmiin, ravintoloiden antiin voi toki poiketa tutustumaan itselle sopivana ajankohtana.

After Sail 714 on Naantalin vanhan kaupungin uusin tulokas. Ravintolapäällikkö Markku Yrjölä esitteli ruuan linjan perustuvan raaka-ainesten tuoreuteen ja raikkauteen ja siihen, että ruuat tehdään itse. Mini lohiburger (kuvassa) vei merelliseen tunnelmaan kylmäsavulohella, joka oli saanut seurakseen raikkaan avokadokastikkeen ja sitruunaa. Erityisesti jäi mieleen pirteä kesäkurpitsa-kurkkusalaatti ja fritatut kaprikset.

Café Santala tunnetaan rannan kesäkeitaana kahviloineen. Smaku-annoksista toinen koostui kylmäsavusilakasta tehdystä tartarista saaristolaisleivälle annosteltuna. Toinen maisteluannos kuului omasta mielestäni ehdottomasti tarjonnan parhaimmistoon. Selkeä, kirkaskastikkeinen ja raikas varhaisperunasalaatti tarjottiin Rymättylän silakan kanssa yksinkertaisesti mutta maukkaasti (kuvassa). Silakka oli paistettu paneroituna, ja se oli saanut raikkaan etikkaliemikylvyn. Marinoitu punasipuli kruunasi annoksen. Yksinkertaisesti hyvää ja paikallista! Onhan Rymättylä kuuluisa niin varhaisperunastaan kuin silakastaankin.

Amandis on äskettäin peruskorjattu kahvila, joka sijaitsee vanhan kaupungin sydämessä. Vieraanvarainen ja lämminhenkinen paikka, jossa perheyrityksen omistaja Annika Virtanen henkilökuntineen saa asiakkaan tuntemaan itsensä odotetuksi ja toivotuksi vieraaksi. Turhaan ei kahvilan suosikkiannosta vohveleita kutsuta maailman parhaiksi. Oli elämys saada kokea tämä paikka, johon mielelläni palaan uudelleen.
Vohvelille oli valittu Smaku-annokseen seurakasi Kolatun Valma Brie-juustoa, tuoreita marjoja ja hedelmiä sekä karviais-porkkanahilloa (ks. kuva edellä). Hillo on Orastava aurinko -yrityksen, jossa omistaja Irmeli Vinnikainen on kasvattanut niin porkkanat kuin karviaisetkin ja myös valmistanut oman perheen perintöreseptillä hillon. Maistuva annos Myrna-kupeista tarjotun kahvin kanssa!

Ravintola Valborgissa keskeisellä paikalla rantaa viehätti bistrotunnelma ja viihtyisä miljöö. Kesällä Valborgissa vierailee artisteja rockista jazziin. Smaku-annos nautittiin pitaleipänä, joka oli täytetty lämminsavulohella, tomaatilla, punasipulilla ja remoulade-kastikkeella (kuva). Täytettyä pitaleipätaskua täydensi parmankinkku-manchegosalaatti kastikkeenaan vadelmavinaigrettea.

Naantalin Kaivohuone tunnetaan aurinkoisesta kesäterassistaan ja huippuartistien keikoista nostalgisen rakennuksen komeassa salissa. Smaku-annokseen Kaivohuone oli kehittänyt kanavartaan ”Varsinais-Suomi lautasella” - tyyliin (kuva). Maku ja toteutus saivat yllättymään ”kaiken maistaneetkin”. Hyvin valmistettua ruokaa laadukkaista aineksista. Kaivohuoneen Smaku-annoksen takana on Marko Ilander, ja hän kertoi pikkuvartaaseen pujotetun kanan olevan Paimiosta, chilikastikkeen Salosta, perunalastujen Rymättylästä, yrttien Nousiaisista. Annoksen clou sitten – se oli mämmi-bbq-kastike! Makuelämykseen vaikutti varmasti sekin, että annos tuotiin maisteltavaksi todella a la minute.

Ruuan tuottajista pääsin tutustumaan Smaku Tour Naantali -pressikierroksella Mikolan luomutilaan. Tila keskittyy luomutuotantoon. Omistajat Tita-Marjut ja Osmo Salonen aloittivat viljelyn 1997 (kuvassa kotitalo ja myytäviä kukkia). He ovat panostaneet erityisesti kasvihuonetuotantoon. Esimerkiksi tomaatit kasvatetaan suoraan mullassa, mikä antaa niille herkullisen maun. Myös kurkkuja, yrttejä, perunaa, kukkia ja jopa kokeiluluontoisesti pieniä määriä munakoisoa, bataattia ja viinirypäleitä kasvatetaan lähitienoon asukkaiden ja ravintoloiden tarpeisiin.
Naantalilla on tarjota elämyksiä kaikille aisteille, niin kehon kuin hengenkin ravintoa. Alkukesään kuuluu Naantalin Musiikkijuhlat (kuva Lahti Sinfonian konsertti-illasta). Mm. kylpylä, Muumimaailma, saaristoristeilyt, taidenäyttelyt ja vanhan kaupungin romanttinen tunnelma tuovat kävijöitä. Lisätietoja löytyy osoitteesta visitnaantali.com.



Naantalin auringon terveisin Rouva Kasvis
Teksti ja kuvat: Pirjo Toikkanen